Rovastin tytär Krista Kosonen teki valtavan luku-urakan – Uusi testamentti 24 tunnin äänikirjaksi ja herransanaa kännykkäkansalle

Uudesta testamentista ilmestyy jälleen uusi suomennos. Tällä kertaa pyhä teksti on paketoitu parhaiten älykännykän ruutuun sopivaksi – tai kuunneltavaksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Uuden käännöksen kohderyhmänä oli kuvitteellinen parikymppinen kaupunkilaisnainen, joka lukee kirjansa älylaitteen luurilta.

Uudesta testamentista ilmestyy jälleen uusi suomennos. Tällä kertaa pyhä teksti on paketoitu parhaiten älykännykän ruutuun sopivaksi – tai kuunneltavaksi.
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Evankelisluterilaiselle kirkolle tärkeä Uusi testamentti on kokenut taas yhden nuorennuksen parituhatvuotisella taipaleellaan, mutta tällä kertaa kyse on enemmän esitystekniikan sanelemasta kielen uusimisesta kuin aatteellisesta viilaamisesta.

Pipliaseura on muokannut evankeliumeista älykännyköiden ja tablettien käyttäjille sujuvammat ja samalla mobiilikielisemmät suomennokset. Uusi käännös ei syrjäytä aiempia, vaan tulee niiden rinnalle.

Onnellisia ja oppilaita

Tekstin poljento on hieman erilainen kuin kirkon virallisessa, vuodelta 1992 olevassa raamatunkäännöksessä.

Kun Jeesus näki väkijoukon, hän nousi vuorelle. Hän istuutui, ja oppilaat tulivat hänen luokseen. Jeesus alkoi puhua ja opetti heitä näin:

”Onnellisia ovat hengeltään köyhät: taivaiden valtakunta on heidän. Onnellisia ovat suruaan valittavat: heitä lohdutetaan. Onnellisia ovat maltilliset: he perivät maan. Onnellisia ovat ne, joilla on oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano: he saavat kyllikseen.”

Vuorisaarnan sanoma on edelleen hyvin tunnistettavissa, mutta muutoksetkin ovat selkeitä.

Uudessa mobiiilitestamentissa ei nimittäin puhuta enää ollenkaan opetuslapsista, vaan tilalla ovat oppilaat. Samalla autuaista on tullut onnellisia ja vanhurskaudesta oikeudenmukaisuutta.

Lauserakenteet ovat yksinkertaisempia ja ymmärrettävämpiä.

Keksitty Elisa maalina

Pipliaseura on muokannut tekstinsä niin, että se puhuttelisi parhaiten erästä tiettyä Elisaa, toivottua lukijaa.

”Elisa” on 20-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva sairaanhoitaja, jota ei oikeasti ole olemassa.

Kyseessä on käännöstyön apuna käytetty kuvitteellinen mallilukija, joka edustaa itseään isompaa joukkoa noin 15—25-vuotiaita ihmisiä.

”Tutkimusten mukaan on aivan selvää, että parikymppisten on aika hankala hahmottaa maataloussanastoa ja uskonnollista erityissanastoa”, Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila selittää.

Mikä ihmeen seimi?

Siksi etenkin agraariyhteiskunnan perua olevaa terminologiaa on käännöksestä karsittu.

Esimerkiksi jouluevankeliumin seimen tilalla puhutaan suoraan heinistä, sillä monikaan nykylukija ei enää ymmärrä seimen tarkoittavan eläinten ruokintakaukaloa (joka oli täynnä heiniä).

Vaikka tekstin muokkaamisessa on ajateltu erityisesti nuoria, uuden käännöksen kohderyhmänä ovat Pipliaseuran mukaan kaikki älylaitteiden käyttäjät, iästä riippumatta.

”Kuka tahansa kadulla pysäytetty ihminen pyörittäisi silmiään, jos kysyisin, mikä on vanhurskas. Sillä sanalla ei ole enää sisältöä, joten se on tiputettu pois”, Markku Kotila sanoo.

Kirkon virallisissa toimituksissa käytetään edelleen vuonna 1992 käyttöön otettua raamatunkäännöstä. Uusi kännykkäkansalle muokattu versio tai äänikirja eivät syrjäytä mitään aiemmista.

Kirkon virallisissa toimituksissa käytetään edelleen vuonna 1992 käyttöön otettua raamatunkäännöstä. Uusi kännykkäkansalle muokattu versio tai äänikirja eivät syrjäytä mitään aiemmista. © Ismo Pekkarinen / Lehtikuva

Isä meidän uusiksi

Myös Isä meidän -rukous on saanut uuden muodon, jossa ei ole enää olkoon- ja tulkoon-muotoja:

Isämme taivaassa, osoita nimesi pyhyys, anna valtakuntasi tulla ja tahtosi toteutua maan päällä samoin kuin taivaassa.

”Ihmiset eivät puhu toisilleen olkoon-sanamuotoa käyttäen. Eivätkä myöskään Jumalalle”, Markku Kotila sanoo.

Uusi testamentti on luettuna erilainen

Yksi iso muutos rakenteeseen tuli siitä, että Uusi testamentti julkaistaan nyt myös ääni­kirjana. Tekstin pitää toimia siis ääneen luettuna.

”Audiossa ei ole mahdollista kuulla selityksiä kesken kaiken, joten tekstin pitää toimia itsenäisesti”, Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari sanoo.

Muutokset käännöksessä ovat niin isoja, että ne voivat saada lukijan miettimään, onko käännös tehty oikein.

”Käännös on alkutekstin mukainen, suoraan kreikasta”, Kotila vakuuttaa. Tekstiin on liitetty runsaasti alaviitteitä, joissa kerrotaan muutoksista ja perustellaan ne.

X