Vähävaraiset saavat ruoka-apua lemmikeilleen seurakunnalta – ”Ihmiset saattavat ruokkia ennemmin eläimensä ja olla itse syömättä”

Myös lemmikeille jaetaan ruoka-apua seurakuntien ja järjestöjen toimesta. Pitäjänmäen seurakunnassa lemmikit on huomioitu jo kolmen vuoden ajan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Seurakuntien ja järjestöjen ruoka-apu auttaa lemmikkejäkin.

Myös lemmikeille jaetaan ruoka-apua seurakuntien ja järjestöjen toimesta. Pitäjänmäen seurakunnassa lemmikit on huomioitu jo kolmen vuoden ajan.
Teksti:
Tyyne Pennanen

Lemmikin hyvinvoinnin eteen ollaan valmiita tekemään melkein mitä vain. Tämän diakoni Pia Saarela on nähnyt työssään Helsingin Pitäjänmäen seurakunnassa, jossa tarjotaan ruoka-apua vähävaraisille kotitalouksille.

”Kun on tiukkaa, ihmiset saattavat ruokkia ennemmin eläimensä ja olla itse syömättä”, Saarela kertoo.

Seurakunnassa annetaan ruoka-apua viikossa noin 25 kotitaloudelle, joista noin viidesosa on lemmikkitalouksia. Lemmikit ovat pääsääntöisesti kissoja ja koiria.

”Usein on valtava apu, jos eläimen ruoan voi saada maksutta, tai ainakin osan siitä. Jotkut hakevat ruokaa vain lemmikeilleen. Heidän oma ajatuksensa on, että kunhan he saavat niille ruokaa, he selviävät mistä tahansa. Toki me aina tuputamme heillekin maksutonta ruokaa.”

Ruoka-apu eläimille alkoi kolmisen vuotta sitten

Pitäjänmäen seurakunnassa alettiin jakaa ruokaa lemmikeille kolme vuotta sitten korona-aikana.

Eläinsuojeluyhdistys Rekku Rescue oli toimittanut hävikkiruokaa aiemmin rescuekoirille Viroon, mutta rajojen sulkeuduttua yhdistyksestä oltiin yhteydessä Pitäjänmäen seurakuntaan ja tarjottiin apua.

Nykyisin Pitäjänmäen seurakunta saa eläinten hävikkiruokaa myös Stadin Safkasta, joka on Helsingin kaupungin ja seurakunnan yhteinen ruoka-apuhanke.

Lue myös: Paulan eläke on 1 200 euroa kuussa: ”Moni tuttava on ehdottanut koirasta luopumista, mutta en missään nimessä halua tehdä sitä”

Ne joilla on vähän, on nyt entistä vähemmän

Pääsääntöisesti Pitäjänmäen seurakunnan ruoka-avussa on pärjätty lahjoituksilla. Tarjolla on ollut myös välineitä, kuten punkkipinsettejä ja leluja.

”Joskus harvoin ostamme eläinten ruokaa, jos jollakin lemmikillä on esimerkiksi erikoisruokavalio.”

Kiitolliset omistajat ovat näyttäneet valokuvia, miten paljon paremmin korvatulehduksista tai iho-ongelmista kärsineet lemmikit ovat paremman ruokavalion jälkeen voineet.

Kuluneen vuoden aikana elinkustannukset ovat nousseet. Lemmikkien omistajien määrä ei ole kuitenkaan Pitäjänmäen seurakunnan ruoka-avussa lisääntynyt.

”Mutta muun ruoka-avun tarve on lisääntynyt ja syventynyt. Ne joilla on vähän, on nyt entistä vähemmän.”

Onko eläinten ruoka-apu pois ihmisiltä?

Ruoka-avun yhteydessä saatetaan käydä syvällisiä keskusteluja.

”Joillekin yksineläjille lemmikki on ainut perhe ja kumppani arjessa. Joillakuilla on sairautta ja työttömyyttä. Se että koira pitää viedä aamulla ulos, voi olla syy nousta sängystä ylös.”

Erityisen kova huoli omistajilla on silloin, kun lemmikki sairastuu ja edessä on kallis hoitokäynti.

”Silloin saatamme sanoa, että tuemme vaikka ruoalla omistajaa niin kauan, kunnes eläinlääkärimaksu on saatu kuitattua. Kyllä ihmiset todella huolehtivat eläimistään.”

Entä onko eläimille tarjottu ruoka-apu kenties ihmisiltä pois?

”Ei missään tapauksessa”, Saarela vastaa.

”Ihmistä auttaa se, että hänen lemmikkinsä voi hyvin. Se vähentää hänen huoltaan ja murhettaan. Ei lemmikki ole ʻvain eläinʻ, vaan perheenjäsen.”

ruoka-apu auttaa kissojakin.
Koirien lisäksi kissat ovat yleisimmät lemmikit, joille haetaan ruoka-apua.
X