Lääkäri Atte Virolainen löysi unelma-ammattinsa aikuisena – Nyt hän jakaa somessa tietoa ja muistuttaa nuoria vastuusta: ”Te teette itse päätöksen”
Atte Virolainen häiriköi läpi peruskoulun, mutta kiinnostui myöhemmällä iällä lääketieteestä. Nyt hän jakaa A-klinikkasäätiön somelääkärinä tietoa päihteiden haittavaikutuksista.
Lääkäri Atte pukeutuu aina valkeisiin työvaatteisiin. Huumori vetoaa nuoriin, ja välillä asusteina saattavat olla päheät aurinkolasit tai itse tehty foliohattu.
Mitä minä täällä teen? Minäkin haluan tuonne käytävään ja kaverin kanssa Shellille kahville, pohti Atte Virolainen yläasteen matematiikan tunnilla. Kaveri oli juuri heitetty häiriköinnin vuoksi pihalle luokasta. Virolainen keskeytti opetuksen metelöimällä ja sai toivomansa lähtöpassit.
Atte Virolaista kiinnosti peruskoulussa ainoastaan tekninen työ, koska siellä sai viilata mopon kaasutinta. Lukion sijaan hän kouluttautui vartijaksi ja työskenteli niin ovimiehenä kuin kauppakeskuksen vartijanakin.
Hiukan yli parikymppisenä Virolainen hakeutui palomieskoulutukseen. Työ Helsingin pelastuslaitoksella osoittautui hänen tulevaisuutensa kannalta merkittäväksi. Usein kohdalle sattui tilanteita, joissa tiimi pelasti jonkun varmalta kuolemalta. Atte Virolainen alkoi kiinnostua lääketieteestä.
”Silloin tuli ensimmäistä kertaa sellainen fiilis, että olen jossain tärkeässä mukana.”
Lääkäri Atte on läsnä somessa
Nyt 39-vuotiaana Atte Virolainen on päihdelääketieteeseen erikoistuva lääkäri, joka tunnetaan sosiaalisessa mediassa A-klinikkasäätiön palkkaamana Lääkäri Attena. TikTokissa hänellä on lähes 45 000 seuraajaa, Instagramissa reilut 22 000.
Viiden vuoden projektin tavoite on jakaa nuorille tietoa päihteiden haittavaikutuksista ja syrjäytymiskehityksestä, joka johtaa pahimmillaan vankilaan. Loppuvuoden hän myös kiertää kouluissa puhumassa nuorille.
”Viestit, joita kouluista on tullut, ovat ihan järkyttäviä. Voisi sanoa, että kouluissa on hätä, eikä se ole liioittelua.”
Peruskoulujen ja lukioiden henkilökunnan mukaan väkivalta, sähkötupakan tupruttelu, päihdekokeilut sekä yhä nuorempia tavoittava päihteiden myynti ovat koulujen arkea. Samat haasteet koskettavat niin suurten kaupunkien kuin pienempienkin paikkakuntien oppilaitoksia.
Viime syksynä Atte Virolainen teki Lääkäri Atte -nettisivulleen kaavakkeen, jolla hänet voisi tilata pitämään luennon nuorille. Avunpyyntöjä tulvi niin paljon ympäri maata, että kolmen vuorokauden jälkeen Virolaisen oli pakko sulkea koko kaavake.
Päihdelääkäreitä tarvittaisiin lisää lastensuojeluun ja työterveyteen – vain harva erikoistuu
Asenteet erityisesti kannabista kohtaan ovat muuttuneet hyväksyvämpään suuntaan.
Atte Virolainen päättelee vuoden 2019 tutkimuksen pohjalta, että tänä päivänä jo yli puolet 1990- ja 2000-luvulla syntyneistä kertoisi kokeilleensa kannabista. 2019 tutkimuksen mukaan 1950-luvulla syntyneistä samaa ilmoitti vain kahdeksan prosenttia.
Huumausaineiden kokeilu ja käyttö ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan lisääntyneet koko 2000-luvun. Yhä useampi nuori myös kuolee huumeidenkäytön seurauksena. Vuonna 2021 yliannostukseen kuoli meillä 206 ihmistä, joista 60 oli alle 25-vuotiaita. Suomi on Euroopan kärkimaita nuorten huumekuolemissa.
”Suomi on osa globaalin huumekaupan markkinaa, joten tarjonta on lisääntynyt ja kysyntää löytyy. Yksi syy on varmaan se, että meidän psykiatristen palveluidemme saatavuus on viimeisen 20 vuoden aikana heikentynyt olennaisesti. Monet ihmiset hoitavat psyykkisiä ongelmia päihteillä.”
THL:n kouluterveyskyselyn tulokset puolestaan osoittavat, että yhä harvempi nuori juo alkoholia humalahakuisesti. Suomen tiukka alkoholipolitiikkakin suojelee nuoria, eikä Virolainen kaipaa muutoksia nykyiseen alkoholilainsäädäntöön.
Silti alkoholi on edelleen maamme ykköspäihde, eikä Virolainen usko tilanteen muuttuvan vielä pitkään aikaan.
”Jos alkoholi keksittäisiin nyt, sehän kiellettäisiin, mutta ihmiskunta on jo hyvin aikaisessa vaiheessa keksinyt erilaisia päihteitä. Se on jossain määrin meille ominaistakin käyttäytymistä.”
Päihdelääkäreitä tarvittaisiin lisää niin lastensuojeluun kuin työterveyteenkin, mutta harva valitsee sen erikoistumisalan.
Alttius päihderiippuvuuksiin periytyy
Atte Virolainen aloitti lääkäriopintonsa vuonna 2011 Pietarissa. Ennen sitä hän haki Suomessa kahdesti lääketieteelliseen pääsemättä sisään. Valmistujaisia hän vietti 2018.
Suorittaessaan muuntokoulutustaan suomalaisessa terveyskeskuksessa Virolainen huomasi, että onnistui luomaan hyvän vuorovaikutussuhteen päihderiippuvuudesta kärsivien potilaiden kanssa.
”Heillä on tyypillisesti huonoja kokemuksia terveydenhuollosta ja yhteiskunnasta. On tosi hienoa, kun saa luotua luottamuksellisen hoitosuhteen ja edistettyä tällaisen ihmisen asiaa.”
Hän päätti erikoistua päihdelääketieteeseen. Tälläkin hetkellä osa työajasta kuluu valtion virassa vankiterveydenhuollossa.
Erikoistumisen taustalla vaikutti sekin, että Virolainen joutui nuoresta lähtien seuraamaan läheisensä kamppailua vakavan päihderiippuvuuden kanssa. Koska alttius riippuvuuksiin periytyy, hän itse suhtautuu päihteisiin hyvin varovaisesti. Eikä hän keksi yhtään syytä, miksi haluaisi päihtyä tilaan, jossa alenevat niin harkintakyky kuin kognitiiviset kyvyt.
”Väkeviä en ole vuosiin juonut lainkaan. Se on erikoista, että jos vaikka baarissa kieltäytyy kaverin tarjoamasta jekkubatterysta, sitä joutuu perustelemaan.”
Nuorena Atte Virolaisen juominen oli humalahakuista: osittain se oli oman pahoinvoinnin hoitoa, osittain sitä, että kaveritkin joivat ja ryyppääminen oli siistiä. Huumausaineita Virolaisen nuoruudessa ei juuri ollut tarjolla. Hän pitää melko todennäköisenä, että olisi kokeillut, jos tarjontaa olisi ollut.
”Se on vähän pelottavakin ajatus. Asiat olisivat voineet aika helpostikin mennä kohdallani toisin.”
Nuorten nykyisen tilanteen parantamiseen tarvitaan koko yhteiskunnan panosta. Virolainen pyrkii kantamaan oman kortensa kekoon välittämällä nuorille tietoa päihteiden haittavaikutuksista.
Somelääkäri muistuttaa nuoria heidän omasta vastuustaan – ”Te teette itse päätöksen”
Pelotteleva, ylhäältäpäin saneleva valistus on 2020-luvulla vaihtunut päihdekasvatukseen, joka keskittyy tutkitun tiedon jakamiseen.
”Kerron nuorille, että kun teille tarjotaan huumausaineita tai mietitte kokeillako vai ei, te teette itse sen päätöksen ja olette siitä vastuussa. Kaikkein tärkeintä on, että on riittävä määrä tietoa.”
Yksityisvastaanotollaan Atte Virolainen tapasi erään nuoren, jonka tämän vanhemmat toivat paikalle. Virolainen asetti hyvähenkisen keskustelun päätteeksi nuorelle väliaikaisen ajokiellon korostaen, ettei se ole rangaistus vaan keino ottaa aikalisä.
Mopokortti lähti pois, koska nuoren käyttämä kannabis on laiton huumausaine, minkä vuoksi käytön loppuminen tulisi varmistaa seulonnoilla. Väliaikaisesta ajokiellosta lääkäri ei ilmoita poliisille, vaan siitä jää merkintä vain terveydenhuollon rekisteriin. Lisäksi Virolainen teki lastensuojeluilmoituksen.
Kun he myöhemmin tapasivat uudelleen, nuori oli ajatellut asiaa ja myönsi, ettei tiennyt seurausten olevan näinkin mittavat.
”Nuori lopetti kannabiksen käytön lastensuojelun kontaktin, meidän keskustelujemme sekä ajokortin menetyksen vuoksi. Lisäksi hän oli katsonut TikTokista kaikki kannabikseen liittyvät videoni ja kommentoi, että äijäl on hyvii juttui somes.”
Itsenäistyvälle nuorelle ei kannata puhua kuin lapselle, sillä se aiheuttaa herkästi kapinareaktion. Kaikkein tärkeintä on luottamuksellinen ilmapiiri kotona. Se auttaa myös silloin, kun kaveripiirin merkitys kasvaa murrosiässä.
Atte Virolainen ei menetä toiveikkuuttaan – ”Työni pitäisi 50-kertaistaa, että tulisi isoa tulosta”
Valtaosalla Suomen nuorista menee hyvin, mutta todennäköisesti syrjäytyneiden osuus kasvaa ellei pahoinvointiin puututa.
Itse päihteiden kanssa painineiden henkilöiden eli kokemusasiantuntijoiden tarinat ovat tärkeitä heille, jotka pyristelevät irti riippuvuudesta. Syrjäytyneiden nuorten kanssa Atte Virolainen keskittyy menneiden märehtimisen sijaan tulevaisuuteen.
Päihdekokeiluja pohtiville nuorille selviytymistarinoista voi tahattomasti välittyä viesti, että hiukan voi pitää hauskaa ja sitten lopettaa.
Sitä Virolainen pitää epätodennäköisenä, että meille rantautuisi USA:n opioidikriisin kaltaista epidemiaa.
”Siellä lääkeyhtiö lobbasi systemaattisesti virheellistä tietoa. Suomessa lääkärit ovat hereillä ja opioideista varoitellaan jo koulutuksessa. Valvira myös valvoo lääkäreitä.”
Opioidikriisin sijaan Virolaista hirvittää taloustilanne ja sen vaikutus lapsiin. 1990-luvun laman tutkimuskin osoittaa, että pahoinvointi kasaantui herkemmin nuorille, joiden perheessä koettiin taloudellisia tai terveydellisiä haasteita.
Hän uskoo, että koronarajoitusten laskua yhteiskunnalle maksetaan pitkään.
”Eihän yksi päihdelääkäri voi tätä ratkaista, vaan työn pitäisi olla systemaattista. Minun työni pitäisi 50-kertaistaa, että tulisi isoa tulosta. Valtion pitää laittaa kättä taskuun.”
Toivoa kuitenkin on – sen ansiosta Atte Virolainenkin työtään tekee.
Fanny Nortamo tuli äidiksi 16-vuotiaana laitosteininä. Nykysin hän asuu tyttärensä kanssa Tampereella. © Sara Pihlaja