Markku Kuisma puhuu rasismista: ”Rotuoppi on siitä iljettävää, että sitä et mitenkään pääse karkuun”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Markku Kuisma on historian professori Helsingin yliopistossa.
Markku Kuisma on historian professori Helsingin yliopistossa.
”Ymmärrystä siitä, miten yhteiskunnalliset suhteet kärjistyvät veriseksi sodaksi, tarvitaan kovasti maailmalla”, kirjoittaa Markku Kuisma Seuran kolumnissa.

Verkkosivusto Hommaforumin tytöt ja pojat eivät tykänneet, kun tulin jossain maininneeksi väkivaltaisen rasismin yhdeksi vuoden 1918 tapahtumien kauheimmista piirteistä. Meinasivat että kaikkialle sitä rotuvihaa tungetaan, nyt siis sisällissotaankin.

Luulen ymmärtäväni. Rasismi menettää väärinkäytettynä teränsä. Ja kyllähän myös vuosi 1918 pursuilee jo korvista.

Mutta minkä teet. Sieltä se rotuviha löytyy, jos viitsit vilkaista, ja ihmeellistä kyllä suomalaisten keskinäisissä suhteissakin.

Rotuoppi on siitä iljettävää, että sitä et mitenkään pääse karkuun. Jos olit juutalainen, ole vaikka kuinka hyvä saksalainen, juutalaisena ja siksi tuhottavana pysyit. Ole kuinka sivistynyt suomalainen tahansa, olet alkukantainen mongoli. Ja niin edelleen.

Ei kannata hukata vuoden 1918 opetuksiakaan, vaikka nyt kyllästyttäisi. Ymmärrystä siitä, miten yhteiskunnalliset suhteet kärjistyvät veriseksi sodaksi, tarvitaan kovasti maailmalla, vähän kaikkialla.

Seppo Aallon kirja Kapina tehtailla tarjoaa tätä ymmärrystä jännitystarinana. Suuren teollisuuskeskuksen mikrohistoria kertoo, kuinka Kymintehtailla työväki liittyi vallankumoukseen, miten vakaitten ammattimiesten johtama punakaarti soti, millaista punainen terrori oli ja miksi tehdasseutua kutsuttiin keväällä 1918 Kuolemanlaaksoksi.

Ja kyllä rasisimikin Aallon kirjassa vilahtaa. Ei sille mitään voi. Rotuoppi yksinkertaisesti oli ajan suuria aatteita ja sellaisena siivitti ihmisten ajattelua.
Proletaariset kaartit edustivat ylemmilleen tuhoavaa aasialaisuutta, siis toista maata ja rotua – venäläisyyden muunnelmaa kuka ties? Ja ryssistä, punaryssistä ja roskaväestä oli paras puhdistautua perinpohjaisesti tulella ja verellä.

Oppineen rasismin kaukoputkella havaitut erot jakoivat omaa leiriäkin. Germaanisena herrakansana itseään pitäneen ruotsinkielisen yläluokan kulmasta valkoinen talonpoikaisto oli samaa ugrilaista mongolilaumaa kuin työväki, vaikka ansaitsi armon hyödyllisenä tukijoukkona – semmoisina yksinkertaisina matteina ja maijoina. Keskiluokan inhokki oli nousutien tukkinut herrakansa rodullisen rappionsa ja kielellisen vierautensa tähden.

Luokittelulta ei lopulta säästynyt yksikään ryhmä. Rotuoppi oli niin ajassa kiinni, niin luonnollista ja vihollisina pidettyjen ihmisten tuhoamisen kannalta niin äärimmäisen kätevää.

Todellisuudessa kansanluokat ja kerrokset olivat etnisesti ja kielellisesti vuosituhansien saatossa sekoittuneet suloiseksi sekamelskaksi. Mutta kukapa siitä olisi tiennyt.

Juttua on korjattu 9.11.2018 klo 13:58, jolloin kirjoittajan nimi on korjattu Markku Kuismaksi.

X