Miksi kotihoidon tukea haluataan leikata? – ”Äidit, joilla on työpaikka, palaavat kaikista ryhmistä nopeiten takaisin työhön”
Puolueet kiistelevät kotihoidontuen leikkaamisesta, jotta äitejä saataisiin enemmän töihin. Onko keino oikea, jotta naisten työllisyys nousisi?
Puolueet väittelevät siitä, mitä perhetuille pitäisi tehdä. Esimerkiksi kokoomus on väläytellyt kotihoidontuen leikkaamista, jotta pienten lasten äitejä saataisiin enemmän töihin ja työttömyysprosenttia pienemmäksi.
Pitkittyvien kotihoitojaksojen pelätään etäännyttävän äitejä työmarkkinoilta.
Mutta onko kotihoidontuella lastaan hoitavien naisten työllisyystilanne sitten huono?
Ei ainakaan tilastojen valossa mitenkään hälyttävän pahalta vaikuta.
Vuosien 2000—2009 aineiston perusteella 60—70 prosentilla kotihoidontuella olevista naisista on työpaikka, mihin palata.
Kuudellakymmenellä prosentilla oli työsuhde lapsen syntyessä. Kymmenellä prosentilla oli työsuhde ennen lapsen syntymää, mutta ei enää lapsen syntyessä.
Noin kaksikymmentäprosenttia oli työvoiman ulkopuolella eli esimerkiksi opiskeli tai hoiti edellistä lasta kotona.
Vain 6—10 prosenttia naisista sai työttömyysetuutta lapsen syntymän aikaan. Tämä vastaa pitkälti muunkin väestön työttömyysprosenttia.
”Uskoisin, että osuudet ovat pysyneet samoina, ellei jopa työsuhteessa olevien määrä ole kasvanut”, Kelan tutkija Tapio Räsänen kertoo.
Parhaassa asemassa valtaosa ensisynnyttäjistä
Erityisen hyvässä tilanteessa ovat ensisynnyttäjät, sillä heistä 71 prosentilla on valmiina työpaikka odottamassa.
Räsänen painottaa, että työnantajien pelko pitkistä perhevapaista pitävistä naisista on osittain perustelematon. Yli puolet toisen lapsen synnyttäneistä työsuhteisista äideistä palaa lasten välissä töihin, vaikka voisi käyttää kotihoidon tuen avulla katkeamattoman äitiysloman.
”Äidit, joilla on työpaikka, palaavat kaikista ryhmistä nopeiten takaisin työhön”,
Tapio Räsänen kertoo.
Työttömille äideille työttömyysetuutta kotihoidon tuen loputtua
Kellä työpaikkaa ei valmiiksi ole, pitävät siis pidempiä äitiyslomia kuin työsuhteiset äidit. Mutta hekin saavat työpaikan usein äitiysloman jälkeen nopeasti hankittua. Mutta jos se ei onnistu, nämä naiset jäävät työttömyystuelle kotiin.
”Usein kotihoidontukikeskustelusta saa sellaisen harhakuvan, että kotihoidon tuen loputtua äiti olisi täysin tuloton: tämä ei pidä paikkansa, koska työttömien äitien on mahdollista hakea työttömyysetuutta kotihoidon tuen loputtua”, Tapio Räsänen kertoo.
Kotihoidontuella olevien äitien työttömyyden tutkiminen on tärkeää, koska itseasiassa suurin osa suomalaisista äideistä jää vanhempainrahakauden jälkeen kotihoidontuelle ainakin joksikin aikaa.
Vain pieni osa äideistä palaa työelämään heti vanhempainvapaiden jälkeen eli lapsen ollessa alle vuoden ikäinen.
”Perhevapaajärjestelmän pitäisi mahdollistaa perheen perustaminen myös heikossa työmarkkina-asemassa oleville ja esimerkiksi opiskelun aikana”, Räsänen sanoo.
Tilastot osoittavat, että korkeampi kotihoidon tuen taso ja pitkät hoitojaksot myöhentävät työmarkkinoille paluuta sekä työttömillä että työsuhteisilla äideillä. Naisten töihin paluuta voidaan siis aikaistaa entisestään leikkaamalla kotihoidon tuen euromääräistä tasoa tai pituutta.