Monissa maissa ajatellaan, että Venäjällä on syynsä hyökätä Ukrainaan – Tutkija: ”Kiinalla ei olisi mitään voitettavaa asekaupasta Venäjän kanssa”
Euroopan ja Pohjois-Amerikan ja sen liittolaisten näkemykset eivät välttämättä edusta sitä, mistä näkökulmasta muut maat katsovat Ukrainan sotaa.
Kiinan presidentin ensimmäinen valtiovierailu tehdään perinteisesti Venäjälle. Kun Xi Jinping aloitti kolmannen kautensa vuonna 2023, Xi suuntasi Moskovaan.
Kiinan presidentti Xi Jinping ei ole ilmaissut Ukrainan sodalle tukeaan, ainakaan toistaiseksi, mutta ei myöskään ole tuominnut sitä. Toisaalta Kiina on ilmaissut ymmärryksensä Venäjän turvallisuushuolille, syyttäen tilanteesta Yhdysvaltoja ja Naton laajenemista.
Samalla Kiina korostaa kaikkien maiden alueellista koskemattomuutta, itsemääräämisoikeutta ja pitää YK:n peruskirjaa rikkumattomana.
”Eurooppalaisesta ja Yhdysvaltalaisesta näkökulmasta tämä on aika tyhjää puhetta. Kuinka voi osoittaa kunnioitusta alueellista koskemattomuutta kohtaan, jos ei samalla tuomitse Venäjän toimia? Tässä mielessä Kiinan kanta on erikoinen”, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, Kiinan politiikan asiantuntija Jyrki Kallio sanoo.
Toisaalta täytyy muistaa, että länsimaiden näkemys saattaa poiketa muun maailman näkemyksistä.
”Aika paljon maailmalla ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella jaetaan se näkemys, että Ukraina saa syyttää itseään ja Venäjällä on ollut oikeutettu syy hyökätä Ukrainaan, koska Naton laajeneminen on turvallisuusuhka. Näkemys jaetaan jopa kehittyneissä aasialaisissa valtioissa ja pitkin Afrikkaa.”
Tämän näkemyksen vahvistaa pakotteiden tarkastelu: maat, jotka ovat asettaneet pakotteita Venäjälle, kuuluvat Euroopan unioniin, tai ovat Yhdysvaltojen tärkeitä liittolaisia.
”Kun Kiinan viesti on tämä, meistä se kuulostaa väärältä ja siltä, että Kiina tukisi Venäjää. Kun sitä katsoo muualta käsin, niin muut jakavat Kiinan näkemykset”, Kallio sanoo.
Huhtikuussa 2023 Kiinan presidentti Xi Jinping toivotti Ranskan presidentti Emmanuel Macronin tervetulleeksi Pekingiin. © Thibault Camus/AP / Lehtikuva
Kiinalla ei olisi voitettavaa asekaupassa
Kiina teki helmikuussa rauhanehdotuksen Venäjän ja Ukrainan välille. Jyrki Kallio ei näe, että ehdotuksella olisi menestyksen mahdollisuuksia, koska rauhansopimusluonnoksessa ei tuomita hyökkäystä ja siinä viitataan kylmän sodan asetelmiin.
”Uskooko Kiina itse siihen, en osaa sanoa. Jos Kiinaa pyydettäisi rauhanvälittäjäksi, se olisi valtava diplomaattinen voitto, vaikka itse välitysoperaatiossa olisi suuret epäonnistumisen mahdollisuudet.”
Kiina on kieltänyt välittävänsä aseita Venäjälle ja korostanut, että ei aseista sotaa käyviä osapuolia, toisin kuin Yhdysvallat. Jyrki Kallio pitää mahdollisena, että joitain aseita olisi voitu viedä Venäjälle, esimerkiksi metsästysaseina, mutta hänen mukaansa ei ole merkkejä laajamittaisesta suorasta tuesta Venäjän armeijalle.
”Harva asiantuntija pitää epätodennäköisenä, että Kiinassa edes suunniteltaisi sitä. Silloin Kiina joutuisi pakotteiden uhriksi samalla tavalla kuin Venäjä. Kansainvälinen kauppasota olisi sen jälkeen hyvin erinäköistä kuin tänä päivänä. Kiinalla ei olisi mitään voitettavaa, jos se toimisi tällä tavalla.”
Monet kiinalaisyritykset noudattavat itsenäisesti Yhdysvaltain pakotteita, jotta tärkeät bisnessuhteet Yhdysvaltoihin pysyisivät ennallaan.
Taipeissa osoitettiin mieltä Taiwanin itsenäisyyden puolesta. Kiinalle Taiwan on kiusallinen muistutus menneestä tappiosta. © Sam Yeh /AFP / Lehtikuva
Rakoileva, rajaton ystävyys
Presidentti Xi antoi Moskovan vierailunsa yhteydessä julkilausuman, jossa puhui ”kattavan strategisen kumppanuuden syventämisestä”. Jyrki Kallio kuitenkin huomauttaa, että Kiinan ulkopolitiikka rakentuu erilaisten kumppanuuksien varaan – myös Suomella ja Kiinalla on oma kumppanuussopimuksensa.
”Tärkeiksi katsomiensa maiden kanssa Kiinalla on näitä strategisia kumppanuuksia. Venäjän kanssa strateginen kumppanuus on ollut jo vuodesta 1996, jonka tarkoituksena on erityisesti lisätä Venäjän ja Kiinan koordinaatiota yhteisesti tärkeiksi kokemissaan kansainvälisissä poliittisissa kysymyksissä.”
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Kiina ja Venäjä koordinoivat toisiaan esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksissä, voidakseen osoittaa mieltä esimerkiksi Yhdysvaltojen ylivalta-asemaa vastaan.
Valtiovierailuilla on normaalia, että kumppanuuden todetaan olevan olemassa, ja että sen kehittämistä jatketaan. Jyrki Kallio sanoo, että saatavissa olevien tietojen mukaan siihen ei tällä kertaa liity mitään dramaattista tai yllättävää, eikä kovin paljon uutta konkretiaakaan.
”Isoihin kysymyksiin on odotettu vastausta, kuten rakennetaanko Venäjältä Kiinaan uusi kaasuputki. Nyt todettiin vain, että sen suunnittelua jatketaan. Kaasuputki ei ole edistynyt moneen vuoteen mihinkään. Takana voi olla monta syytä, kuten vaikka, että Kiina odottaa saavansa vielä halvemman hinnan.”
Tutkijan silmään pisti tämänkertaisen julkilausuman sanamuotojen maltillisuus. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Venäjä sai Kiinan kanssa nopeasti aikaan yhteisen julkilausuman, jossa todettiin maiden välillä vallitsevan ”rajaton ystävyys”, joka ulottuu kaikille aloille.
”Nyt tämä sanamuoto on unohdettu. Päätelmä, mikä voidaan tehdä julkilausumasta on se, että Venäjän ja Kiinan välinen ystävyys pikemminkin rakoilee, kuin olisi syventymässä”, Jyrki Kallio sanoo.
Kiinan presidentti Xi Jinping tapasi Venäjän Vladimir Putinin Moskovassa maaliskuussa. © Xie Huanchi/Eyevine / Lehtikuva