Taiwan on Kiinan unelman tiellä – ja suurvallan nöyryytyksistä merkittävin, sanoo tutkija Jyrki Kallio
Kiinan mittavat sotaharjoitukset Taiwanin ympärillä eivät ole muuttaneet tutkija Jyrki Kallion mukaan turvallisuustilannetta. Mistä Taiwanin tulehtuneessa tilanteessa on oikein kyse?
Taipeissa osoitettiin mieltä Taiwanin itsenäisyyden puolesta. Kiinalle Taiwan on kiusallinen muistutus menneestä tappiosta.
Kiinan on arvioitu seuranneen tarkasti kansainvälisen yhteisön toimintaa Krimin valloituksen yhteydessä. Syy on Kiinan ja Taiwanin tilanne, jota on verrattu Venäjän ja Ukrainan suhteeseen. Kansainvälisen yhteisön reagointi Krimin miehitykseen oli vaisua, mitä Kiinassa pidettiin mielenkiintoisena.
Taiwan-kysymys juontaa juurensa toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Kiina oli keisarikunta ennen vuotta 1912, jolloin maasta tuli tasavalta. Kun kommunistit nousivat sisällissodan seurauksena valtaan vuonna 1949, Kiinasta tuli kansantasavalta.
Kiinan virallisen tasavallan hallituksen edustajat pakenivat Taiwaniin. Kansantasavallalla ei silloin ollut voimaa vallata Taiwania, joka sai pian Yhdysvalloista liittolaisensa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan, Kiinan politiikan asiantuntija Jyrki Kallion mukaan Yhdysvallat näki Taiwanin kylmän sodan aikaan ”uppoamattomana lentotukialuksena”, sotilaallisesti tärkeänä alueena.
Myös tämä hiertää Kiinan ja Yhdysvaltojen välejä. Tällä hetkellä on periaatteessa olemassa kaksi Kiinan hallitusta, jopa Taiwanin mielestä. Kommunistisen puolueen mielestä ainoa ratkaisu tilanteeseen on se, että Taiwanin hallitus lakkaa olemasta ja alue liitetään osaksi Kiinaa.
Jyrki Kallio vertaa tilannetta Koreoiden tai Länsi- ja Itä-Saksan tilanteeseen. Kiina seuraa Ukrainan sodan kehitystä tarkkaan, jotta voisi vetää omia johtopäätöksiään. Länsimaiden reaktio olisi todennäköisesti vähäistä, koska konflikti tapahtuisi Euroopan ulkopuolella.
On ajateltu, että Kiinan kannalta olisi edullista, jos Yhdysvallat käyttävät resurssejaan Ukrainassa. Joidenkin arvioiden mukaan Kiina voittaisi myös, jos Venäjä häviäisi. Silloin Venäjästä tulisi heikko ja Kiinan vaikutusvalta kasvaisi.
Kaikki tällaiset spekulaatiot ovat tutkijan mielestä kaukaa haettuja. Kiinan kannalta sota on enemmän ongelma, kuin hyvä tilaisuus omien etujen ajamiseen.
”Kiinan kannalta olennaisinta on, ettei Ukrainan sota johda koko kansainvälisen järjestelmän ja vakauden liialliseen vaarantumiseen. Kiinalla on silkkitieprojektit, jotta Euraasian kaksi taloutta saadaan yhdistettyä maayhteyksiä ja meriyhteyksiä parantamalla. Ukraina on siinä keskellä. Jos alue pysyy jatkuvasti epävakaana, se on ongelma Kiinan ja Euroopan yhteyksien kehittämisen kannalta”, Jyrki Kallio sanoo.
”Taiwanin asema on Kiinan nöyryytyksistä merkittävin”
Voisiko Kiina valloittaa Taiwanin sopimaksi katsomanaan hetkenä? Huhtikuussa uutisoitiin, kuinka Kiina järjesti mittavat sotaharjoitukset Taiwanin ympärillä.
Jyrki Kallio sanoo, että sotaharjoitukset eivät tarjonneet kokonaiskuvaan mitään uutta. Hän ei pidä todennäköisenä, että Kiina valtaisi Taiwanin. Ainakaan pitkään aikaan.
Tutkijan mukaan Kiinan sotilaallinen voima ei ole tarpeeksi hyvissä kantimissa riittävän tehokkaan ja nopean operaation toteuttamiseen. Kallio kertoo, että erilaisten arvioiden mukaan Kiinalla menee vielä noin kymmenen vuotta, ennen kuin sillä on riittävästi toiminnassa olevia lentotukialuksia ja sukellusveneitä, joilla pitää ulkovallat kaukana Taiwanista.
Konkreettisen syyn lisäksi kansainvälinen talous pitää Kiinan todennäköisesti aisoissa. Kiina tarvitsee globalisaatiota oman taloutensa kasvattamiseen. Kansainvälisen yhteisön reaktio voisi olla Taiwanin valtauksessa samanlainen, kuin Ukrainan kanssa, eikä Kiinalla ole varaa olla poliittinen hylkiö.
Kiinalla ei myöskään ole kiire. Kommunistisen puolueen kannalta on olennaista, että Taiwan-kysymys ratkaistaan ennen vuotta 2049, johon Kiinan unelman toteutuminen on sidottu. Kyseessä on Kiinan kansantasavallan perustamisen satavuotisjuhlavuosi.
Kiinan unelma on presidentti Xi Jinpingin kymmenen vuotta sitten lanseeraama termi. Unelma on tehdä Kiinasta taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen suurvalta.
”Kiinassa Taiwanin tilanne nähdään yhtenä kansainvälisenä nöyryytyksenä, joka on jouduttu hyväksymään ulkomaiden painostuksen vuoksi. Kiinan unelman toteutuminen vaatii, että päästään eroon kaikista aikaisemmista nöyryytyksistä ja niiden jäänteistä. Taiwanin asema on Kiinan kokemista nöyryytyksen jäänteistä merkittävin.”
Taiwanin itsenäisyyden puolesta taistelevat osoittivat mieltään Taipeissa helmikuussa 2023. © Sam Yeh /AFP / Lehtikuva
Voiko rauhanomainen ratkaisu löytyä?
Jyrki Kallio ei näe, että Taiwanin tilanne ratkeaisi kovin helposti. Ratkaisun tulisi olla rauhanomainen ja täyttää taiwanilaisten toiveet itsemääräämisoikeutensa ja identiteettinsä säilyttämisestä. Samaan aikaan Kiina haluaisi nähdä Taiwanin osana Kiinaa.
”Kun nähdään, ettei sota ole ideaali ratkaisu, silloin varmasti yritetään keksiä keino. Voisi olla jopa niin, että kommunistinen puolue toteaisi olevansa niin vahva, että antaisi Taiwanin olla, ja toteaisi ettei Kiina tarvitse Taiwania osoittaakseen olevansa mahtava.”
Voisiko Ukrainan sota toimia varoittavana esimerkkinä muulle maailmalle siitä, ettei sotaan kannata ryhtyä?
Jyrki Kallion mukaan syytä suoranaiseen optimismiin ei ole, mutta pessimististäkään kuvaa ei kannata lietsoa. Hän pitää vaarallisena spekulointia Kiinan ja Yhdysvaltojen päätymisestä kylmään – jos ei kuumaan sotaan, Ukrainan sodan seurauksena.
”Mitä enemmän tällaisia näkemyksiä esitetään, sitä helpommin siitä tulee itseään toteuttava ennustus. Niin kylmää sotaa rakennetaan, yksi osapuoli tekee sitä ja toinen osapuoli vastaa siihen, eikä se kierre ole pian enää pysäytettävissä.”
Kiinan presidentin ensimmäinen valtiovierailu tehdään perinteisesti Venäjälle. Kun Xi Jinping aloitti kolmannen kautensa vuonna 2023, Xi suuntasi Moskovaan. © Dmitry Astakhov /AP / Lehtikuva
Entä uiguurit?
Myös uiguurien kohtalo on herättänyt kysymyksiä jo vuosia. Olisiko mahdollista, että Xi Jinping joutuisi kansainvälisen oikeuden eteen uiguurien kohtelun vuoksi?
Jyrki Kallio ei pidä tätä todennäköisenä. Kuten Venäjä tai Yhdysvallat, myöskään Kiina ei ole hyväksynyt kansainvälisen tuomioistuimen tuomiovaltaa.
Tutkija pitää kysymystä suurvaltojen kannalta ongelmallisena, koska hänen mielestään uiguurien tilanteeseen on johtanut erityisesti Yhdysvaltojen julistama sota terrorismia vastaan World Trade Centeriin kohdistuneen terrori-iskun jälkeen.
”Sen seurauksen muun muassa Kiinalle annettiin vapaat kädet aloittaa oma terrorismin vastainen sotansa”, Jyrki Kallio sanoo.
Itsenäinen Itä-Turkestanin valtio tavoitteena
Xinjiangissa on uiguuriseparatisteja. Kiinan ulkopuolella vaikuttavien separatistien tavoitteena on luoda itsenäinen Itä-Turkestanin valtio. Kiinan eri puolilla tapahtui terrori-iskuja, joiden takana oli itäturkestanin aktivisteja, tai ainakin Xinjiangin tilanteeseen tyytymättömiä uiguureja, joita vastaan Kiina sai lyömäaseen katsomalla Yhdysvaltojen esimerkkiä.
Kiinalla ja Venäjällä on myös yhteiset intressinsä siinä, ettei kumpikaan halua Kaakkois-Aasian islamismin leviävän ja vaarantavan alueellista vakautta.
Jihadistijärjestö Isis on julistanut sodan Kiinaa vastaan uiguurien ja Xinjiangin tilanteeseen vedoten, joten Kiina näkee oikeudekseen puolustautua.
”Yhdysvaltojen on vaikea sanoa siihen vastaan mitään, koska tilanne on hyvin pitkälle seurausta terrorismin vastaisesta sodasta”, Jyrki Kallio toteaa.
Kiinan presidentti Xi Jinping tapasi Venäjän Vladimir Putinin Moskovassa maaliskuussa. © Xie Huanchi/Eyevine / Lehtikuva