Näin Jokerit pelastanut Kalervo Kummola myi seuran Hjallis Harkimolle: ”Ota siitä hyvä seura itsellesi”
Kalervo Kummola ja Hjallis Harkimo elvyttivät jo hajoamispisteessä olleen Jokerit 80-90-lukujen vaihteessa. Nyt seuran tulevaisuus on jälleen epäselvä. Tulevaisuutta nakertavat jatkuvat miljoonatappiot sekä luisuminen polittiseksi pelinappulaksi, mitä omat kannattajatkin jo kritisoivat.
Liikemies Hjallis Harkimo osti Jokerit Kalervo Kummolalta. Kuvassa Harkimo poseeraa Hartwall Arenalla, josta tuli Jokereiden kotihalli valmistumisvuonnaan 1997.
Helsinkiläinen jääkiekkoseura Jokerit on jo vuosien ajan totuttu näkemään otsikoissa muista kuin urheilullisista saavutuksistaan. Huomiota ovat herättäneet niin joka vuosi ilmoitettavat monen miljoonan euron tappiot kuin epämääräiset, Venäjälle johtavat rahoituskuviot.
Torstaina 3. syyskuuta Jokerit aloittaa KHL-kautensa Valko-Venäjällä, kun joukkue kohtaa Minskin Dinamon. Seuran päätöstä pelata Valko-Venäjällä on kritisoitu laajalti niin median kuin Jokereiden omien kannattajienkin taholta. Juuri jääkiekko sekä KHL-seura Dinamo on nähty itsevaltaisen, diktaattorimaisen presidentti Aljaksandr Lukashenkon propagandatyökaluina.
Ylipäätään poliittisesti värittyneessä KHL:ssä pelaaminen arveluttaa yhä useampia kirjoittajia ja kannattajia. Nyt urheilumediassa spekuloidaan yhä useammin Jokereiden mahdollisella paluulla kotimaiseen Liigaan. Seuran tulevaisuus on epäselvä.
Jokerit talousongelmissa Ykkösdivisioonassa – Kummola osti seuran
Epäselvä Jokereiden status oli myös kolmisenkymmentä vuotta sitten. Urheilullisesti seura keikkui liigan ja divarin välillä, taloudellisesti Jokerit tuotti silloinkin tappiota ja oli viittä vaille konkurssikypsä.
Jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummola, 75, tunnetaan parhaiten luottamustoimistaan Suomen Jääkiekkoliitossa ja Kansainvälisessä jääkiekkoliitossa, mutta hänellä on myös pitkä ja värikäs historia suomalaisessa seurajoukkuekiekossa, jossa hänet on nähty niin toimitusjohtajan kuin omistajankin roolissa.
Kalervo Kummola yhdessä Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajan Rene Faselin ja presidentti Sauli Niinistön kanssa MM-kisojen 2012 avajaisissa Hartwall Areenalla. © Pekka Nieminen / Otavamedia
Vuonna 1988 Kummola osti silloisessa Ykkösdivisioonassa pelanneen ja pahoista talousvaikeuksista kärsineen Jokerit.
”Se seura oli hajoamassa, menossa aivan kiville. Olin katsomassa nuorten SM-sarjan loppuottelua, missä Jokerit voitti mestaruuden. Silloin päätin, että kyllä tämä seura täytyy pelastaa”, Kummola kertoo Seuralle.
Elokuun lopussa tehdyssä haastattelussa Kummola vältteli ottamasta jyrkkää kantaa Valko-Venäjän tilanteeseen.
Kummola oli tottunut olemaan paljon tekemisissä Jokereiden kanssa työskennellessään SM-Liigan ensimmäisenä toimitusjohtajana vuosina 1975-1987.
”Jokerit oli tullut minulle SM-Liigan toimarina läheiseksi seuraksi, se nimittäin tuotti aina ylivoimaisesti eniten murhetta. Seurapomo Aimo Mäkinen oli persoonana semmoinen Jekyll ja Hyde, jatkuvasti sai jotain soppaa selvittää.”
Kummola sanoo ajatuksenaan olleen ensisijaisesti seuran pelastaminen, ei niinkään pitkäaikaiseksi seurajohtajaksi päätyminen.
”Olin alusta saakka ajatellut, että jollain aikataululla Jokerit täytyy saada helsinkiläisten käsiin. Kanssani samaan aikaan seuraa vetivät Taito Tuunanen ja Kai Mäkelä. Siinä muodostui vähän niin kuin kaksi leiriä ja päätin, että Tuunasen käsiin tätä ei anneta.”
Tapaaminen maailman toisella puolella
Muun muassa monipuolisena yhteiskunnallisena mielipidevaikuttajana tunnettu Matti Apunen sekä toimittaja Jussi Lähde ovat kuvailleet Kummolaa näpertelyn vastakohdaksi. Juuri sellaisen hengenheimolaisen Kummola löysi sattumalta Uudesta-Seelannista.
Vuonna 1990 Kummola oli Uudessa-Seelannissa tapaamassa veljeään. Maailmanympäripurjehduksen veneitä oli samaan aikaan satamassa, ja Kummola päätyi juttusille Hjallis Harkimon kanssa.
”En tuntenut häntä ennestään, joskus olin Maikkarin käytävällä nähnyt. Mutta juteltiin siellä aika paljon, käytiin yhtenä päivänä purjehtimassakin.”
Kun Harkimo kysyi jotain Jokereista, Kummola vastasi, että ota siitä hyvä seura itsellesi.
Aluksi Harkimo lähti mukaan kymmenen prosentin osakkuudella. Maaliskuussa 1991 Hjallis Harkimo hankki itselleen yksinvallan Jokeri-Hockey Oy:ssä, ja sivuun omistuksesta jäivät niin Kummola, Tuunanen kuin Mäkeläkin.
Jari Kurrista tuli Jokereiden omistaja vuonna 2019. © Kari Pekonen/Otavamedia
Lopulta Jokerit oli noin kolmekymmentä vuotta Harkimon päätyö. Harkimo myi seuran Jari Kurrille vuonna 2019.
Jokerit on KHL:ssä tuottanut kausi kauden perään miljoonatappioita, joita Seura on käsitellyt muun muassa tässä jutussa: Narripaitojen talouspaitsio: Jokerit tekee miljoonatappioita – kenen taskuun fanien rahat menevät?
Jokerit ja Jursinov tekivät sopimuksen
Heti Kummolan ja Harkimon yhteisen Jokerit-taipaleen alussa talvella 1990-91 piti vaihtaa valmentajaa. Ja lähellä oli, ettei Turun Palloseurassa mestaruuksia voittanut Vladimir Jursinov päätynyt Tepsin sijaan töihin Jokereihin.
”Olin tehnyt sopimuksen, että Jursinov olisi tullut meille seuraavana kesänä. Mutta Jokereiden kausi oli menossa niin katastrofaaliseen suuntaan, että jouduimme vaihtamaan valmentajaa jo paljon suunniteltua aiemmin. Palkkasimme talvella Boris Majorovin.”
Aiemmin urallaan Neuvostoliiton maajoukkueessa vuosikaudet pelannut ja sittemmin valmentajaksi ryhtynyt Majorov käänsi Jokereiden pelillisen kurssin heti. Jo keväällä 1992 seura voitti Suomen mestaruuden, ja alkoi vuosia kestänyt hegemoniakamppailu juuri TPS:n kanssa, jota Jursinov oli päätynyt valmentamaan.
Jokereiden uusi tuleminen kulminoitui 90-luvun alussa Teemu Selänteeseen, joka takoi Jokereille pisteitä niin divarissa kuin liigassakin. Kuva vuodelta 1991. © Ari Heinonen / Otavamedia
Yhdeksän kauden aikana keväinä 1989-1997 SM-kultaa pääsivät juhlimaan vain TPS ja Jokerit. Tuona aikana TPS saavutti viisi mestaruutta ja Jokerit neljä.
Kummola oli näin saanut suunnitelmansa mukaan sekä Jokerit pelastettua että ohjattua seuran jälleen helsinkiläisiin käsiin omista turkulais-tamperelaisista näpeistään.
Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan seura kulkee Jari Kurrin käsissä.
Lue Kalervo Kummolan pitkä haastattelu torstaina 3.9. ilmestyvästä Seurasta.
Kalervo Kummolan elämäkerta Kale ilmestyi 2.9.
Lue myös: Kalervo Kummola Valko-Venäjän tilanteesta: ”Aika vaikea kuvitella rauhanomaista ratkaisua”