Oliko kyse sattumasta? Ei, vastaa näyttelijä Terhi Panula – ”On tärkeää, ettei Camille Claudelin elämä jää unohduksiin”

Terhi Panula uskoo, että alitajunta johdatti hänet uinnin päätteeksi Timea Jankovicsin näyttelyyn. Siellä näyttelijän mieleen nousi kuvanveistäjä Camille Claudel, josta on nyt yhteistyössä syntynyt esitys Hangon Le petite Festival du Theatressa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Terhi Panula luottaa intuitioon.

Terhi Panula uskoo, että alitajunta johdatti hänet uinnin päätteeksi Timea Jankovicsin näyttelyyn. Siellä näyttelijän mieleen nousi kuvanveistäjä Camille Claudel, josta on nyt yhteistyössä syntynyt esitys Hangon Le petite Festival du Theatressa.
Teksti: Pirjo Kemppinen

Toukokuussa 2022 Terhi lähti uintireissun päätteeksi tutustumaan ranskalais-unkarilaistaiteilijan Timea Jankovicsin One Way – No Return -valokuvanäyttelyyn Lapinlahden sairaala-alueen Omenapuutaloon. Vierailu ei ollut suunniteltu, mutta jokin siellä veti puoleensa. Syy selvisi myöhemmin.

Näyttelyn installaatiot oli koostettu hylättyjen psykiatristen sairaaloiden varastoista ympäri maailmaa löydetyistä esineistä sekä teemaa käsittelevistä Jankovicsin valokuvista. Ne toivat Terhin mieleen ranskalaisen kuvanveistäjä Camille Claudelin, joka nääntyi nälkään mielisairaalassa vuonna 1943.

Hän kertoi ajatuksensa huoneen nurkassa istuneelle Timea Jankovicsille.

”Hyvä. Olen ajatellut koko ajan, että Claudel on näyttelyssä läsnä”, Jankovics vastasi.

Taiteilija vaikutti surulliselta. Näyttely oli avoinna viimeistä päivää. Oli aika pakata ja lähettää tavarat takaisin Ranskaan.

Terhi ei kestänyt ajatusta. Hän järjesti näyttelyn Veikkolaan isänsä, kapellimestari Jorma Panulan konserttipaikkana tunnettuun Piiparilaan kesä- ja heinäkuuksi.

Se oli kuitenkin vasta alku Terhin ja Timea Jankovicsin yhteistyölle.

Camille Claudelin elämää ei saa unohtaa

Terhi Panula tutustui ranskalaisen kuvanveistäjä Camille Claudelin elämään jo 90-luvun puolivälissä näytellessään tätä Kansallisteatterissa.

Ranskalaisen kuvanveiston uudistajana tunnettu Camille Claudel pääsi nuorena lahjakkuutena arvostetun kuvanveistäjän Auguste Rodinin oppiin. Oppilaan ja yli kaksikymmentä vanhemman taiteilijan välille syntyi intohimoinen rakkaussuhde.

Se ei kuitenkaan johtanut avioliittoon, mitä Camillen äiti ja veli, kuvanveistäjänä ja runoilijana tunnettu Paul Claudel eivät hyväksyneet. He sulkivat Camillen Montdeverguesin mielisairaalaan, missä hän eli 30 vuotta ja kuoli lopulta nälkään näännytettynä.

Camille Claudelin syntymästä tulee 140 vuotta ensi vuonna.

”On tärkeää, ettei hänen elämänsä jää unohduksiin.”

Terhi uskoo, että aihe hylätyksi tulleen Camillen kohtalosta on painanut hänen alitajunnassaan ja johdatti hänet toukokuisen uinnin päätteeksi Timea Jankovicsin näyttelyyn. Tutustuminen innoitti heidät luomaan yhdessä kuvanveistäjän elämästä esityksen, joka rakentuu Camillen, tämän Paul-veljen ja Auguste Rodinin kirjeistä. Näillä näkymin sen ainoa esitys on 18. elokuuta Hangossa Le petite Festival du Theatressa.

Ranskassa kuvatuista video-osuuksista ja tekstistä koostuva esitys on tehty omin varoin ilman ulkopuolista tukea.

”Sytyn taiteesta, joka käsittelee oikeudenmukaisuutta”, Terhi sanoo.

Mustavalkoisuutta hän kaihtaa. Sen vuoksi esityskään ei tarjoa valmiita ajatusmalleja.

”Haluan katsojan miettivän itse ja oivaltavan, mikä oli oikein tai väärin. En pureksi valmiiksi.”

Hän huomauttaa myös, että Camille Claudelin elämäntarina on yhä valitettavan ajankohtainen.

”Liian monet ihmiset sysätään syrjään ja unohdetaan. Mielenterveyspotilaat eivät saa tarvitsemaansa apua.”

X