Olympiakulta ei ole kultaa kuin kuuden gramman verran – Vain kolmissa olympialaisissa on jaettu aidot kultamitalit

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Norjan Therese Johaug esitteli kultamitaliaan Pekingissä 6. helmikuuta 2022. © LEHTIKUVA / AFP
Olympialaisten kultamitalissa ei todellisuudessa ole kultaa juuri nimeksikään. Aivan ensimmäisissä olympiakisoissa kultamitaleita ei itseasiassa jaettu lainkaan vaan voittajat palkittiin hopeamitallilla ja oliiviseppeleellä.

Olympiakulta on monille ammattiurheilijoille ykköstavoite ja suurin haave. Olympialaisten ykköspalkinnon kutsuminen kultamitaliksi on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä todellisuudessa mitaleissa ei ole kultaa juuri nimeksikään.

Nykyaikaisten Olympialaisten ja olympiamitalien historia juontaa Kreikassa vuonna 1896 Ateenassa järjestettyihin ensimmäisiin olympialaisiin. Kultamitaleita siellä ei kuitenkaan saanut kukaan, sillä sellaisia ei jaettu.

Olympiakulta ensi kerran kaulaan Saint Louisissa vuonna 1904

Ensimmäisissä olympialaisissa voittajat saivat hopeamitalin ja oliivipuun lehvistä tehdyt seppeleet. Toiseksi tulleille annettiin pronssimitalit. Lajeina noissa kaikkein ensimmäisissä kisoissa oli vain miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu ja yleisurheilu. Soudun oli tarkoitus olla yksi lajeista, mutta sääolot estivät vesille lähdön.

Kultamitalit otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön vuoden 1904 kesäolympialaisissa Saint Louisissa Yhdysvalloissa. Tuolloin sai alkunsa kolmiportainen järjestelmä kulta-, hopea- ja pronssimitaleineen, joka on yhä käytössä.

Ensimmäisissä moderneissa olympialaisissa 1896 voittajaurheilijoiden saamat mitalit olivat hopeaa. © Wikimedia Commons

Vain kolmissa kisoissa aitoa kultaa

Kultamitalit ehtivät olla kolmissa olympialaisissa oikeasti kultaa, aina vuoden 1912 Tukholman kesäolympialaisiin asti. Ensimmäisen maailmansodan myötä tilanne muuttui. Vuoden 1916 olympialaiset Berliinissä jäivät sodan jaloissa järjestämättä, ja sodan jälkeen maailmanlaajuinen heikentynyt taloustilanne iski myös olympiamitaleihin: kultamitaleista tuli kullattuja hopeamitaleja.

Jalometallien määrä mitaleissa on yhä tarkasti säädelty. Olympiakultamitalin tulee olla vähintään 92,5 prosenttisesti hopeaa ja kultaa siinä on oltava vähintään kuusi grammaa.
Olympiaurheilijalle kultamitali on varmasti korvaamaton, mutta tämänhetkisillä jalometallien markkina-arvoilla mitaleihin käytettävän hopean ja kullan yhteisarvo on vain noin 650 euroa.

Harva urheilija myy voitettuja mitaleitaan, ja vielä harvempi olympialaisista voitettuja kultamitaleitaan, mutta sitäkin tapahtuu. Jotkut ovat myyneet mitaleita rahapulassa, jotkut huutokaupanneet hyväntekeväisyyden nimissä.

Suomen kuuluisimmat mitalit päätyivät museoon

Suomessa eniten julkisuutta sai aikanaan varmasti Matti Nykäsen mitalikokoelma olympiakultineen, joka päätyi kuljetusliikkeen kassakaappiin. Kuljetusliikkeen mukaan kyse oli Nykäsen velkojen pantista, Nykäsen mukaan sovittu oli vain turvallisesta säilytyksestä.

Lopulta Hymy-lehti järjesti kansalliskeräyksen yhdessä Suomen Urheilumuseon kanssa mitalien ostamiseksi, ja ne pelastettiin 220 000 markalla Urheilumuseon kokoelmaan.

Noin puolet rahoista tuli keräyksestä ja puolet Hymy-lehdeltä. Väliin yritti myös ammattirikollinen, jolla oli hallussaan sopimus mitalien omistuksesta Matti Nykäsen allekirjoituksella, mutta oikeus päätti sopimuksen olevan väärennös.

Nyt Suomen Urheilumuseon kokoelmissa on muiden muassa Nykäsen viisi olympiamitalia, joista neljä kultaisia. Mitalien kummallisista käänteistä kerrottiin taannoin myös Seurassa.

Tällä hetkellä myös Toni Niemisen olympiamitalit ovat Suomen Urheilumuseossa. Ilta-Sanomat kertoi tiistaina, että ex-mäkikotka halusi lahjoittaa Albertvillen olympialaisissa 1992 voittamansa kaksi kultaa ja yhden hopean ainakin kahdeksi vuodeksi Urheilumuseoon näytille. Myös Niemisen mitalit olivat kertaalleen jo myynnissä, kun hän panttasi ne talousvaikeuksien vuoksi. Mitalit osti tuolloin tuotantoyhtiö Yellow Film & Tv, joka palautti ne Niemiselle yllätyksenä kesken tv-ohjelman.

Matti Nykäsen olympiakullat ovat Suomen Urheilumuseon kokoelmissa. © Lehtikuva

Maailmalla mitaleitaan ovat myyneet monet urheilijat, ja koska olympialaisia on järjestetty jo pitkälle toistasataa vuotta, on asialla olleet ajoittain myös perikunnat. Hintakirjo on suurta. Siihen näyttää vaikuttavan niin urheilulaji, käydyt kisat kuin maailmanhistoria laajemminkin.

Ennätyshinta Natsi-Saksan mitalista

Ensimmäisten olympialaisten voittajille annettu hopeamitali vuodelta 1896 myytiin huutokaupassa vähän ennen Tokion kesäolympialaisia 2020 peräti 180 000 dollarilla eli yli 150 000 eurolla.

Ennätyssumma olympiakullasta maksettiin kuitenkin vuonna 2019, kun keräilijä osti Jesse Owensin Berliinin olympialaisissa vuonna 1936 voittaman mitalin 1,5 miljoonalla dollarilla eli yli 1,3 miljoonalla eurolla. Tummaihoisen amerikkalaisurheilijan neljä kultamitalia juoksusta ja pituushypystä Berliinin olympialaisissa olivat väitetysti vaikea asia myös katsomossa olleelle Adolf Hitlerille.

Merkittävästi halvemmallakin aitoja olympiamitaleja saa, jos sellaista halajaa. Esimerkiksi vuoden 1900 Pariisin Olympialaisten hopeamitali ammunnasta myytiin muutama vuosi sitten vain noin 1 300 dollarilla eli noin 1 100 eurolla.

Suomeen on kesä- ja talviolympialaisista tullut kolmatta sataa mitalia, ja kultamitalejakin kymmeniä. Kaikki suomalaisvoittajat on listattu epäviralliselle olympiakomitea sivustolle.

Lue myös: Verner Järvinen heitti olympiakultaa Ateenassa vuonna 1906 – Näin myös kiekonheittäjän pojat Matti, Akilles ja Kalle menestyivät yleisurheilussa

Verner Järvinen

Verner ”Isä” Järvinen oli varsin jyhkeä näky Ateenan väliolympialaisten kiekkoneliössä. Hänen voittoaan on tapana pitää ensimmäisenä suomalaisen yleisurheilijan olympiavoittona. © Suomen Urheilumuseo

X