Omaishoidontuki on nyt leikkauksen kohteena useassa kunnassa – ”Tunnutaan ajateltavan, että hoitaahan ne omaishoitajat kuitenkin omaisensa”
Ainakin Kirkkonummella, Jyväskylässä, Laukaalla ja Kallion peruspalvelukuntayhtymässä pyritään säästämään omaishoidon kustannuksista.
Miksi juuri omaishoidontuki on leikkausten kohteena koronan kurittamissa kunnissa?
Omaishoitajien taloudellinen tilanne on kiristynyt. Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen luettelee monista kunnista ikäviä esimerkkejä säästöistä: Kirkkonummi, Jyväskylä, Kainuun sote ja Kallion kuntayhtymä ovat kaikki mukana säästötalkoissa, joissa leikataan omaishoidon kokonaiskustannuksia.
Osa muistakin kunnista valmistelee paraikaa säästöjä.
Kirkkonummi on ilmoittanut leikkaavansa omaishoidontukea kymmenen prosenttia vuoden 2021 alusta kaikissa muissa paitsi alimmassa tukiluokassa. Jyväskylä säästää 200 000 euroa vähentämällä omaishoidon tukipalveluja eli ei myönnä enää esimerkiksi perhehoitajaa kotiin omaishoitajan vapaan ajaksi. Samalla tukipalvelujen käyttö voi vaikuttaa alentavasti omaishoidontukeen.
Kainuun soten vammaispuoli on tiukentanut omaishoidontuen kriteereitään vuoden alussa, jolloin osa tuensaajista on menettänyt jopa satoja euroja kuukausittaisista tuistaan. Kallion peruspalvelukuntayhtymä on tehnyt tiukennuksia heinäkuussa. Kallion kuntayhtymään kuuluvat Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan kunnat.
Keski-Suomen Laukaassa on irtisanottu kaikki ennen elokuun alkua tehdyt omaishoidon sopimukset, sillä myöntämiskriteerit ovat muuttuneet.
”Mitä todennäköisimmin vanhat sopimukset uusitaan, koska eihän se hoidon tarve mihinkään katoa. Mutta kunnassa joutuvat tarkastelemaan budjetin puitteissa sitä, mitä tapahtuu mahdollisille uusille sopimuksille ja tippuuko mahdollisesti niin sanotusti kevyempiä sopimuksia pois. Mutta prosessi on juuri käynnissä”, Armi Puttonen Laukaan omaishoitajien Samaria ry:stä sanoo.
Miksi juuri omaishoidontuesta leikataan?
Omaishoidontuella ei lain turvaa
Moni kunta leikkaa omaishoidontuesta siitä yksinkertaisesta syystä, että määrärahat loppuvat kesken.
”Kunnilla on perustuslaillinen vahva asema päättää omasta budjetistaan”, Omaishoitajaliiton Sari-Minna Tervonen pahoittelee tilannetta.
Tervonen kertoo, että omaishoidon tukileikkauksia on viety jopa hallintaoikeuteen – laihoin tuloksin. Omaishoidontuki on harkinnanvarainen tuki, josta tulee helposti säästöerä.
”Tilanne on valitettava.”
Kunnissa voidaan alentaa tukisummia, muuttaa maksuluokkia, pudottaa asiakkaita luokista alempiin tai jopa olla ottamatta ollenkaan uusia omaishoidon sopimuksia useaan kuukauteen.
Korona tiukentanut taloustilannetta
Monien kuntien budjetti oli alijäämäinen ja vaikeuksissa jo ennen koronaa, mutta koronaepidemia on tuonut sosiaali- ja terveyspuolelle lisäkuluja – eivätkä valtion koronalisät tunnu kattavan ainakaan kaikkien kuntien lisääntyneitä menoeriä.
”Korona on lisännyt kuntien ahdasta taloudellista tilaa. Monet sote-palvelut ovat subjektiivisen oikeuden palveluita, joista ei voida supistaa. Mutta koska omaishoidontuki ei ole, siitä tulee menoerä. Tunnutaan ajateltavan, että hoitaahan ne omaishoitajat kuitenkin omaisensa”, Sari-Minna Tervonen sanoo.
Hän kehottaa miettimään omaishoidon vaihtoehtokustannuksia.
”Kymmenet tuhannet suomalaiset olisivat jopa tehostetun palveluasumisen piirissä ilman omaishoitajia”, Tervonen muistuttaa.