Lentääkö tonttisi ilmatilassa epämääräinen drone? Kun lennokista on harmia, toimi näin – tai edessä voi olla muhkeat vahingonkorvaukset

Dronea ei saa tökkiä puusta, heittää kivillä tai ampua alas. Jos lennokista aiheutuu ulkopuoliselle vahinkoa, kannattaa lennättäjää pyytää siirtymään muualle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Dronea ei saa tökkiä puusta, heittää kivillä tai ampua alas. Jos lennokista aiheutuu ulkopuoliselle vahinkoa, kannattaa lennättäjää pyytää siirtymään muualle.
(Päivitetty: )
Teksti:
Karoliina Kanerva

Miehittämätön ilma-alus tai lennokki eli drone on yhä suositumpi vapaa-ajan väline erityisesti valo- ja videokuvauksen harrastajilla. Pienen kameran sisältävä sähköinen, kauko-ohjattu laite ei ole taivaalla enää lainkaan harvinainen näky.

Yksityishenkilön vaihtoehdot ovat kuitenkin rajalliset, mikäli tuntematon laite ilmestyy pörräämään omaan pihaan.

Toisen droneen ei saa koskea, vaikka se kuvaisi olohuoneen ikkunasta sisään

Dronen käyttöä koskee ilmailulaki, joka määrittelee, millä alueilla lennättäminen on sallittua. Toisen yksityisyydensuojaa ei saa loukata eikä ulkopuolisia tarkoituksella häiritä, mutta esimerkiksi oman pihan ilmatilaa ei tontin haltijakaan omista.

”Suomessa ilmatilan omistus ei ole liitetty tontin omistukseen. Tontin omistaja ei voi rajoittaa oma-aloitteisesti oman maa-alueensa ylilentämistä”, Trafin ilmailun johtava asiantuntija Jukka Hannola toteaa.

Tavallisella kansalaisella ei siis ole lupaa puuttua toisen henkilön lennättämään droneen fyysisesti, vaikka se omaan pihapiiriin ilmestyisikin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei lennokkia saa tökkiä puusta, heittää kivillä tai ampua alas.

”Yksityishenkilöllä ei ole oikeutta ruveta tiputtamaan droneja taivaalta edes oman tontin yllä”, Hannola tiivistää.

Kolme tapaa toimia, kun dronesta koituu harmia

Paras ja helpoin ratkaisu on löytää laitteen lennättäjä ja hoitaa ongelma välittömästi kasvotusten.

”Lennättäjällä täytyy olla jatkuva näköyhteys droneen, ellei toiminnalle ole erikseen haettu ilmatilavarausta. Jos siis toimitaan sääntöjen mukaisesti, ei henkilö voi olla kovin kaukana. Yleensä helpoin tapa on löytää lennättäjä ja keskustella hänen kanssaan suoraan. Suurin osa lennätyksistä on täysin harmittomia ja häiritsevältä tuntuva lennätys voi olla ihan vain ajattelemattomuutta”, Hannola sanoo.

Jos lennättäjää ei meinaa löytyä, voi ilmailusta aiheutuvasta häiriöstä tehdä ilmoituksen suoraan Trafin nettisivuilla.

Poliisille kannattaa soittaa, jos tuntuu siltä, että pihalla pyörivä lennokki aiheuttaa vahinkoa tai tunkeutuu omalle alueelle tarkoituksella.

”Mikäli drone käyttäytyy selkeästi kotirauhaa häiritsevällä tavalla tai on syytä epäillä mahdollista rikollista toimintaa, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin”, Hannola sanoo.

Jos dronesta häiriintyvä päättää säännöistä huolimatta puuttua tilanteeseen fyysisesti, on hänellä myös vahingonkorvausvelvollisuus. Konkreettiset seuraukset ja korvaussummat riippuvat tapauksesta.

Poliisi vaatii täysoikeutta lennokkien pudottamiseen

Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö Ari-Pekka Koivisto totesi vuonna 2017 Seuran haastattelussa, ettei Rajavartiostolla ole oikeutta pudottaa häiritseviä lennokkeja.

Helmikuussa 2018 poliisi ilmoitti vaativansa oikeuden turvallisuutta vaarantavien drone-lennokkien pudottamiseen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Täysin vapaita käsiä ei siis ole virkavallallakaan. Mikäli kuvaajaharrastajan drone ilmestyy esimerkiksi tapaturmapaikan ylle pelastustöitä häiriten, voi poliisi reagoida vain toimivaltansa puitteissa.

”Viranomaistahoilla on erilaisia suorituskykyjä käytettävissään, ja virkavalta päättää oman toimivaltansa ja harkintansa puitteissa, mikä kulloiseenkin tilanteeseen on oikein mitoitettu ja turvallisin toimi”, Hannola toteaa.

X