Etä-äänestys ei täksi kesäksi ehdi: oikeusministeriön vuonna 2017 varoittamat sähköisten äänestysten riskit ovat yhä ennallaan

Jaa artikkeliTilaa Seura
Etelänaapurissa sähköinen äänestys on toiminut jo vuosia. Viron vaalilautakunnan sihteeristön apulaispäällikkö Epp Maaten näyttää, miten sähköistä henkilö­kortinlukijaa käytetään äänestys­­ohjelmaan tunnistautu­misessa.
Etelänaapurissa sähköinen äänestys on toiminut jo vuosia. Viron vaalilautakunnan sihteeristön apulaispäällikkö Epp Maaten näyttää, miten sähköistä henkilö­kortinlukijaa käytetään äänestys­­ohjelmaan tunnistautu­misessa. © Lehtikuva/Karin Kaljuläte
Kuntavaalit siirtyvät nyt kesäkuulle koronan takia. Pandemia ei ole silloin vielä ohi, joten olisiko turvallisinta avata vaaleihin myös etä-äänestys netin kautta?

Hallitus esittää kuntavaalien siirtämistä huhtikuulta suoraan alkukesän puolelle, ja Ilta-Sanomien mukaan esitys päätyisi eduskuntaan perjantaina. Jos eduskunta siunaa oikeusministeriön valmisteleman ja useimpien puolueiden tukeman ehdotuksen, kuntavaalit pidetään 13. kesäkuuta. Uusien valtuustojen kokoonpanot saadaan selville ennen juhannusta.

Muuallakin Euroopan maissa on viime vuonna siirrelty lääni- ja kuntatason vaaleja pandemian takia, koska äänestäjien ja vaalivirkalijoiden koronasuojausta ei pystytä varmistamaan, mutta meillä päätös tehtiin poikkeuksellisen myöhään.

Silti nykyisellä tartunta- ja rokotustahdilla koronaa ei ole kesäkuussakaan vielä kokonaan voitettu, joten pitäisikö jo nyt miettiä keinoja jolla esimerkiksi karanteenissa olevat tai muuten eristetyt ihmiset pääsevät turvallisesti antamaan äänensä?

Entä etä-äänestys, voisiko äänensä antaa netin kautta äänestämällä?

Etä-äänestys ei onnistu vaalisalaisuuden vuoksi

Oikeusministeriö teetti vuonna 2017 ison selvityksen sähköisen äänestämisen eri toteutusmahdollisuuksista.

Siinä päädyttiin lopputulokseen, että tekniikka ei ollut vielä sillä tasolla, että vaalisalaisuus olisi sataprosenttisesti turvassa käyttäjän vahingoilta tai pahantahtoisilta vaalihäiritsijöiltä.

Selvitystyöryhmän tuolloinen puheenjohtaja, nyt oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston päällikkö Johanna Suurpää kertoo Seuralle, että johtopäätökset pätevät yhä.

”En näe syytä, miksi riskit olisivat näinä vuosina poistuneet. Viimeaikainenkin keskustelu tietomurroista ja asiattomista vaikuttamisyrityksistä eri maiden vaaleissa ovat osaltaan alleviivanneet sitä, että tuolloin identifioidut riskit ovat yhä ajankohtaisia,” Johanna Suurpää sanoo.

Esimerkiksi psykoterapiakeskus Vastaamoon tehty murto havahdutti kansalaiset näkemään, mitä luottamuksellisten, henkilökohtaisten tietojen päätyminen rikollisille voi aiheuttaa. Poliittinen kanta ja äänestyspäätös ovat ihmisille hyvin yksityisiä asioita.

Pankkitunnus ei riitä tunnistautumiseen valtiollisissa vaaleissa

Vaikka esimerkiksi osuuskauppaväki on jo pystynyt äänestämään omissa vaaleissaan netissä pankkitunnusten avulla, valtiollisissa vaaleissa tämä tunnistautuminen ei riitä. Kuka tahansa voisi käyttää toisen tunnuksia, jos saa ne haltuunsa. Eikä kaikilla edes ole tunnuksia.

Suomen vaalijärjestelmässä toimivan sähköisen äänestystavan luominen voi testauksineen viedä helposti vuoden-pari, vaikka ohjelmistot ostettaisiinkin valmiina ulkomailta.

Mutta vastaavien kriisiaikojen varalta etä-äänestys on pakko saada meilläkin valikoimiin.

”Pandemia on nostanut esiin tarpeen tarkastella vaalien keinovalikoimaa kaiken kaikkiaan, myös erityistilanteiden kannalta. Tällaista tarkastelua on tarkoitus tehdä kuntavaalien jälkeen”, sanoo Johanna Suurpää.

Lue myös: THL-pomo Mika Salminen yllättyi siitä, että kansalaiset olivat koronasodassa valmiita paljon suurempiin uhrauksiin kuin asiantuntijat: ”Yhteiskunta reagoi toisin kuin odotimme”

X