Sikaruton vuoksi tuliaiset lentävät nyt rajalla roskiin – Suomi on kieltänyt matkailijoilta kaiken liha- ja maitotuotteiden tuonnin Venäjältä ja EU:n ulkopuolisista maista
Viimeistään nyt kannattaa uskoa: älä tuo sitä sikamakkaraa Virosta, meetvurstia Venäjältä tai jänniä lihapiirakoita Aasiasta. Ellet halua olla se tunari joka toi sikaruton Suomeen.
Ihana venäläinen makkaraherkku voi sisältää kesy- ja villisioille tappavia ASF-viruksia. Ihmiselle niistä ei olisi haittaa.
ASF-viruksen aiheuttama afrikkalainen sikarutto on ehtinyt tappaa tai tapatuttaa monesta Keski-Euroopan maasta ja Baltiasta villisikakannat olemattomiin. Tänä talvena tautia on havaittu Aasian suurissa sianlihantuotantomaissa, Kiinassa ja Vietnamissa.
Verenvuotoinen kuumetauti on ihmisille vaaraton, mutta kesyille sioille (myös lemmikkeinä pidettäville minipossuille) se tuo surman. Mihin tahansa maahan ilmestyessään jälki on myös lihateollisuuden kannalta kamalaa.
Sikaloita menee kiinni, tuotantoeläimiä joudutaan pakkoteurastamaan, tuhannet alan yrittäjät joutuvat panemaan lapun luukulle. Siis jos maa toimii oikein eikä salaile taudin leviämistä.
Ruttoinen liha on ravinnoksi kelpaamatonta.
Ruokavirasto on toimittanut raja-asemille, satamiin ja lentokentille nipuittain uusia ruokatuliaisohjeita. Kuva: Ruokavirasto
Sikarutto lähestyy jo Suomea villisikojen ja metsästysmatkailijoiden vuoksi
Nyt ruttoa on löytynyt Pietarin eteläpuolelta. Kukaan ei osaa ennustaa, milloin epidemia etenee sieltä tänne – eikä varsinkaan miten.
Aiemmin Suomessa on arveltu, että virus päätyisi Suomeen joko itärajan yli tulevien villisikojen seassa tai Virossa käyneiden metsästysmatkailijoiden kengissä ja vaatteissa.
Nyt toinen levitysväylä alkaa näyttää uhkaavammalta.
”Todennäköisintä on että tauti päätyy tänne ihan ihmisen mukana, ruokatuliaisten kautta. Tai eväsvoileipien välissä”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Katri Levonen.
ASF-virus elää meetvurstissakin kuukausia, pakasteissa jopa vuosia.
Tuliaisruoat roskiin – selviät ilman rangaistusta
Suomi onkin nyt kieltänyt yksityisiltä matkailijoilta kaiken liha- ja maitotuotteiden tuonnin Venäjältä ja EU:n ulkopuolisista maista.
Lähiviikkoina Helsinki-Vantaan lentoasemalle, satamiin sekä keskeisille rajanylityspaikoille tuodaan lisää varoituskylttejä sekä keräysastioita vahingossa Suomeen tuoduille liharuuille.
Itänaapurin lihapiirakat ja lihatäytteiset pelmenit kannattaa syödä pois jo ennen Suomeen tuloa, samoin juustot.
Jos tullissa jää kiinni näiden kanssa, tuliaisruuat lentävät armotta roskiin. Vahingosta ei rangaista.
”Kaikkea ei tietenkään ehditä tarkastaa, joten meidän on pakko luottaa matkailijoiden omaan järkeen”, sanoo tulliylitarkastaja Tiia Sulander-Seppänen.
Tulli toivoo, että jokainen Venäjällä tai Aasiassa kävijä ottaisi ruttovaaran tosissaan.
Myös Suomeen tulevien turistien pitäisi malttaa jättää kotimaan eväät rajan toiselle puolelle.
Suomessa metsästäjät saivat viime vuonna saaliikseen seitsemisen sataa villisikaa. Kuva: iStock
Älä tuo lihaa edes Virosta
EU:n sisäinen Baltian-matkailu onkin sitten ruokaviranomaisille vaikeampi rasti.
Virossa, Latviassa ja Liettuassa todennäköisyys jopa lihasäilykkeiden ja kestomakkaroiden sisältämille ASF-viruksille on suuri.
Kaupallinen sianlihan maahantuonti Baltian ruttoalueilta onkin lähes tyystin pysähtynyt.
”Meillä ei tietenkään ole keinoja kieltää ketään yksityistä ihmistä tuomasta sieltä tänne eväitä. Suosittelemme silti, ettei ruttoalueilta tuotaisi ainuttakaan sikatuotetta Suomeen. Riski on aivan liian kova”, sanoo Ruokaviraston ylitarkastaja Leena Oivanen.
Jos nyt risteilykärryyn on sattunut jäämään baltialaista makkaraa, se on syytä viimeistään kotona laittaa huolellisesti roskiin.
Hölmöintä mitä turisti voisi tehdä, olisi heittää eväät ja makkarat täällä luontoon.
Kuva: Piia Arnould / Otavamedia
Venäläisille villisioille ei tule aitaa itärajalle
Valistus ja varoittelu ovat tällä hetkellä ainoat jarrutuskeinot taudille.
Maa- ja metsätalousministeriö tutkitutti syksyllä, kannattaisiko Virolahdelta Kuhmoon asti rakentaa verkkoaita venäläisten villisikojen maahantulon tielle.
Lopputuloksena oli, että 10 miljoonan euron aita olisi sioille liian helppo ja valtiolle turhan kallis este.
”Pelkät mekaaniset aitaratkaisut eivät missään maassa näytä toimivan”, sanoo Katri Levonen.
Lähtikö villisika jo kotiin?
Viranomaiset arvelivat vuosi sitten, että Suomessa voisi olla yli 5000 villisikaa. Nyt arvio putosi rajusti.
Luonnonvarakeskus (Luke) on korjannut arviotaan Suomen villisikakannan koosta reippaasti alaspäin. Kun viime vuonna sikoja piti olla täällä pahimmillaan jopa 5450, nyt viranomaisten laskelmissa puhutaan 1500–2650 sian määristä.
Yksi selitys tälle on laskuvirhe. Laskennat tehdään syksyisin hirvijahtien yhteydessä, ja ne ovat joka tapauksessa viitteelllisiä: samat yksilöt voidaan nähdä moneen kertaan.
Toisaalta taas sika ymmärtää piiloutua laskijoilta, koska metsässä liikkuva ihminen merkitsee sille aina vaaraa.
Sikaa saa metsästää lähes ympärivuotisesti. Tämäkin vähentää kantaa.
Luken erikoistutkijan Mervi Kunnasrannan mukaan osa sioista on myös voinut palata takaisin lähtömaahansa Venäjälle .
”Emme tunne vielä suomalaisten villisikojen ominaispiirteitä ja tapoja tarpeeksi: mikä on niiden normaalia vaeltamista ja mikä pysyvää paluumuuttoa”.
Joillain alueilla, kuten Porvoon-Haminan seuduilla sikoja on yhä jopa tungokseen asti.