Suomalaistutkijoiden yllättävä löytö: Hajuerotteluun koulutettu koira haistaa koronan

Jaa artikkeliTilaa Seura
Malagan moottoritien varresta pelastettu 8-vuotias espanjanvinttikoira Kössi merkitsee positiivisen koronanäytteen kuopimalla tassua.
Malagan moottoritien varresta pelastettu 8-vuotias espanjanvinttikoira Kössi merkitsee positiivisen koronanäytteen kuopimalla tassua. Kuva: Anna Hielm-Björkman
Suomessa tehtävä hajuerottelututkimus on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta: tutkijoiden yllätykseksi koira näyttäisi vainuavan jopa koronaa.

Hajuerotteluun koulutettu koira kykenee erottamaan koronaviruksen terveiden ja koronainfektioon sairastuneiden ihmisten virtsanäytteiden joukosta, selviää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan alustavasta tutkimuksesta.

Koiran hajumaailman laajuus ja tunnistuskyky olivat tutkijaryhmälle iloinen yllätys.

”Vielä huhtikuussa olimme tutkimuskoordinaattori Susanna Paavilaisen kanssa uudella maaperällä; koiria ei ole tunnetusti aiemmin käytetty nimenomaisesti virusten haistamiseen”, DogRisk-ryhmää johtava Anna Hielm-Björkman kertoo.

Ensimmäisenä tulikokeeseen pääsi kansallista mainetta home-, lude-, ja rottakoirana niittänyt espanjanvinttikoira Kössi. Varsin nopeasti se kykeni erottelemaan koronaviruksen 40 negatiivisen ja 10 positiivisen näytteen joukosta.

Tutkimustiimi on sittemmin kasvanut. Eläinlääketieteen tohtori, virologi Olli Vapalahti ja infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistolta ovat tuoneet mukaan omat tutkijansa.

Syöpäkoira ei erehdy

Nyt käytössä on lähes 400 kerättyä koronanäytettä. Osa on testattuja, osa testaamattomia, joten osa on oletettavasti terveiltä ja osa sairauden eri vaiheessa olevilta ihmisiltä.

Lisäksi tutkijoilla on käytössään aikasarjoja ihmisiltä, jotka ovat tutkitusti sairastaneet koronaviruksen.

”Meitä kiinnostaa erityisesti se, kuinka pitkältä ajalta koira pystyy tunnistamaan viruksen. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että koira on voinut haistaa syövän jopa 10 vuotta ennen virallista diagnosointia – koira ei erehdy koskaan”, Hielm-Björkman kertoo.

Luonto on virittänyt miljoonien vuosien aikana koiran hajuaistin huippuunsa. Kun koronaviruksen testaukseen kehitetyt laitteet tarvitsevat viruksen todentamiseen satoja miljoonia molekyylejä, koira haistaa koronan jo kymmenestä. Koira osaa haistaa myös näytteen viruspitoisuuden, josta on Hielm-Björkmanin mukaan hyötyä COVID-analysaattoreiden kehittämisessä aiempaa tarkemmiksi.

”Koiran uskomaton hajuaisti tulisi valjastaa ihmisen palvelukseen vielä nykyistäkin tehokkaammin”, ­Anna Hielm-Björkman sanoo. Koira voi olla seuraava koronatesti.

”Koiran uskomaton hajuaisti tulisi valjastaa ihmisen palvelukseen vielä nykyistäkin tehokkaammin”, ­Anna Hielm-Björkman sanoo. Kuva: Robin Moore

Tukea kehittämiseen

Korona-aika on synnyttänyt maailmalla ja Suomessakin pienimuotoisen innovaatiobuumin. Virustentunnistusratkaisuilla on valtava kysyntä, joka ei pääty tämän pandemiankaan väistyttyä.

”Koiran kyvyistä hyötyisivät erityisesti yritykset, joiden osaamisalaa ovat hajuun perustuvat teknologiat. Tulevaisuudessa esimerkiksi lentokentällä tai hoivakodissa työskentelevä koira voisi helposti ja tarkasti ilmaista, kuka on sairastumassa, kenellä virus on päällä ja kuka sen on jo sairastanut. Yhteistyö, innovointi ja tuotekehitys vaativat kuitenkin taloudellisia resursseja.”

Valtion tuella olisi Hielm-Björkmanin mukaan merkitystä myös mahdollisen koronaepidemian toisen aallon saapuessa.

”Hajuerotteluun jo valmiiksi koulutettu koira oppii erottelemaan koronaviruksen yhdessä päivässä. Mikäli meillä olisi isompi halli ja mahdollisuus palkata muutama täysiaikainen kouluttaja, saisimme helposti jopa 50 koronakoiraa valmiuteen lokakuuhun mennessä. Tulevaisuudessa koirat ovat helposti koulutettavissa avuksi myös kokonaan uudenlaisten pandemioiden torjumisessa sekä esimerkiksi biouhkien varalta”, Hielm-Björkman sanoo.

Tällä hetkellä koronakoiratutkimusta tehdään oman työn ohella vapaaehtoistyönä.

Hielm-Björkman harmittelee myös tutkimuksen ja kehityksen pullonkaulaksi muodostuneita tutkimuslupahakemusten jopa muutamien kuukausien viivästyksiä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimesta.

”Kaikkien diagnostiikan, rokotteiden tai lääkekehitysen parissa työtä tekevien tulisi saada tutkimuslupa nopeasti, jotta näytteiden keruu ei viivästyisi”, Hielm-Björkman sanoo.

Koronan lisäksi koirat voivat haistaa monia sairauksia; muun muassa syöpää, diabetesta ja jopa kroonista kipua.

Koira voi haistaa koronan lisäksi monia muita sairauksia; muun muassa syöpää, diabetesta ja jopa kroonista kipua. Kuva: istockphoto

Tietotaitoa maailmalle

Hielm-Björkman uskoo, että tutkimus saa jatkua tulevaisuudessakin eikä vähiten sen herättämän kansainvälisen kiinnostuksen vuoksi.

”Saamme päivittäin yhteydenottoja ympäri maailmaa; yliopistot, tullilaitokset, lääkärit ja bioinformaatikot tarvitsevat meidän suomalaisten tutkijoiden tietotaitoa siitä, kuinka kouluttaa koronakoiria. Olemme jakaneet tietoa verkkopalavereissa ja vastikään perustin aihetta tutkiville WhatsApp-ryhmän, jossa saa esittää kysymyksiä ja hakea vastauksia – näin oma aikani ei tyystin kulu puhelimessa.”

Nyt Hielm-Björkman ja kumppanit toivovat, että kotimaassakin alettaisiin heräämään ’tuhannen taalan paikkaan’.

”Sanotaan, että koira on ihmisen paras ystävä, mutta nyt ihmisen olisi syytä olla koiran paras ystävä ja antaa sille mahdollisuus.”

Lue myös: Kössi-koira haistaa rottien pesät ja kulkureitit – Malagan moottoritien varrelta pelastettu monilahjakkuus rakastaa nenätyöskentelyä ja nakkeja

Koronakoiria rajavahdeiksi

Koiria saatetaan käyttää lähitulevaisuudessa tartuntaketjujen jäljittämisessä matkustajavirroista.

Kun koronaepidemia laajeni pandemiaksi alkukeväästä, Tullin koirakoulu sai toimeksiannon selvittää, voitaisiinko rajavalvonnassa hyödyntää koronavirusta haistavia koiria.

Tullin koirakoulun rehtorin Ari Niemisen mukaan koulutuksessa ollaan tällä hetkellä lähtötelineissä – toimintasuunnitelma on tarvittaessa valmiina.

”Tulli koirakkoineen olisi luonteva viranomainen pandemian vastaiseen yhteistyöhön, toimimmehan sekä sisä- että ulkoliikenteessä.”

Rajaliikenteessä olisi todennäköisesti hyödytty koronakoirien käytöstä jo keväällä. Ennen rajojen sulkeutumista matkustajia saapui Suomeen kohteista, jotka osoittautuivat suoranaisiksi viruslingoiksi.

”Kun rajoituksia on jälleen alettu purkaa, tartuntaketjuja voitaisiin tunnistaa matkustajavirroista myös koirien avulla. Tutkimusten perusteella ne osaavat ilmaista viruksen kantajan muita testausmenetelmiä varhaisemmassa vaiheessa. Yhteiskunnan etu on, että kantaja saadaan jo rajanylitysvaiheessa kontrolliin”, Nieminen sanoo.

Koronakoirat olisivat Niemisen mukaan myös kustannustehokkuudeltaan harkinnan arvoinen tapa torjua pandemiaa.

Toiminnan yhtenä edellytyksenä Nieminen näkee yhteistyön terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, joiden vaikuttavuutta koirat voisivat täydentää mahdollisissa tulevissa testauspisteissä rajoilla ja lentokentällä.

Jos kouluttamaan ryhdytään, se tietää koirakoulutoiminnasta vastaavan rehtorin kalenterin täyttymistä kuukausiksi eteenpäin.

”Uskon kuitenkin, että tarvittaessa asiat järjestyvät, kun tahtotila on yhteinen”, Nieminen summaa.

X