Tästä syystä vetoketjutekniikka ei toimi Suomen liikenteessä
Ratin taakse asettuminen muuttaa ihmisen tavallista itsekkäämmäksi.
Ihminen muuttuu itsekkäämmäksi autossa, sillä ratin takaa hänen ei tarvitse kohdata muita kasvokkain.
Perustilanne Helsingin Pasilassa:
Iso rakennustyömaa sotkee liikennettä. Ruuhka on melkoinen.
Liikenne seisoo etenkin Pasilankadulla, jossa kaksi samansuuntaista kaistaa sulautuu yhdeksi keskustaan päin ajettaessa.
Jos kaikki noudattaisivat vetoketjutekniikkaa, kaistat liittyisivät vähitellen sulavasti yhteen.
Vetoketjutekniikka ei kuitenkaan ole hallussa. Osa autoilijoista hakeutuu ainoalle eteenpäin jatkavalle kaistalle liian aikaisin, satoja metrejä ennen kaistan päättymistä. Muut autot kaasuttavat tyhjäksi jäänyttä kaistaa sen loppuun saakka.
Sama toistuu uudestaan ja uudestaan. Jotkut vaihtavat kaistaa turhan aikaisin, toiset hyödyntävät tyhjän kaistan. Lopputulos: eteenpäin jatkavalle kaistalle joutuneet jurnuttavat paikoillaan.
Mikä yksinkertaisessa vetoketjutekniikassa voi olla niin vaikeaa?
Liikenteessä sopimusta eivät kaikki noudata
Vetoketjutekniikassa on kyse sosiaalisesta sopimuksesta.
”Joku antaa tilaa minulle, ja minä taas annan seuraavalle”, liikennepsykologi Esko Lehtonen Helsingin yliopistosta selventää.
Kun kaikki eivät noudata sopimusta, liikenne alkaa tökkiä. Syy voi olla siinä, että kyseessä on poikkeustilanne, jossa ei välttämättä osata käyttäytyä.
”Jos tällaisia tilanteita tulisi jatkuvasti, ehkä vähitellen syntyisi käytäntö, että näin toimitaan.”
Liikennekulttuurissa sääntöjenrikkoja ärsyttää
Sekasortoinen tilanne liikenteessä tekee ihmisistä kiukkuisia. Kun asiat eivät sujukaan niin kuin on itse odottanut, alkaa ärsyttää.
”Jos jokapäiväisen aamuruuhkan tietää ja sitä osaa odottaa, siihen ei niin ärsyynny. Mutta odottamaton tietyö voi olla eri juttu”, Lehtonen sanoo.
Kyse on ennakko-odotuksista ja niiden toteutumisesta. Siitä, mikä liikennekulttuurissa on tapana ja mihin on totuttu.
”Jos esimerkiksi kolmion takaa tulee yhtäkkiä auto, totta kai se suututtaa, koska autoilija ei noudata sääntöjä.”
Suomessa kuitenkin ajetaan aika lailla sääntöjen mukaan ja toimitaan rauhallisesti.
”Täällä ei niin herkästi aleta soittelemaan torvea toiselle.”
Auto tekee itsekkääksi
Liikennekäyttäytyminen on hyvin tilannesidonnaista. Tilan antaminen voi kuulua kulttuuriin tai sitten ei.
”Jopa vierekkäisissä kaupungeissa voi olla erilaisia liikennekulttuureja. Esimerkiksi toisessa kaupungissa jalankulkija päästetään aina tien yli, kun taas toisessa ei koskaan”, Esko Lehtonen kertoo.
Omaan käyttäytymiseen saattaa vaikuttaa myös tilanne auton sisällä. Se, onko kyydissä muita ja keitä nämä ihmiset ovat.
”Nuorilla riskikäyttäytyminen on todennäköisempää, jos autossa on muita nuoria. Jos kyydissä taas on vanhempi ihminen, sillä puolestaan on suojaava vaikutus.”
Entä sitten itse auto: tekeekö ratin taakse istuminen ihmisestä jollain tapaa itsekkäämmän? Ajattelevatko autoilijat vain omaa etuaan?
”Autossa tietysti ollaan hieman eristettyinä muista. Kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa otetaan toista enemmän huomioon.”