Turkiskasvattajat myöntävät: mainosväite metsästyksen kieltämisestä ei perustunut faktoihin: ”Halusimme herättää keskustelua”
Turkiskasvattajien liitto pelottelee metsästäjiä tuekseen vihjaamalla, että yhä useampi suomalainen haluaisi turkistarhauksen lisäksi kieltää myös metsästyksen. Väite ei pidä paikkaansa, ja etujärjestö tietää sen itsekin.
Turkiskasvattajien kampanjassa vihjataan metsästyksen olevan kieltämisvaarassa.
Turkiseläinten kasvattajien liitto etsii nyt isolla mainoskampanjallaan henkisiä liittolaisia metsästäjistä ja kalastajista. Liitto on ostanut alan harrastusjulkaisuihin mainoksia, joissa varoitellaan miten ”yhä useampi haluaa kieltää metsästyksen” – ja nämä kieltäjät ovat kuulemma samoja ihmisiä jotka vastustavat myös turkistarhausta.
Väitteessä on yksi heikkous: se ei pidä paikkaansa. Riistaviranomaisten mukaan alan tutkimusten perusteella tilanne on juuri päinvastoin. Metsästyksen lopettamista pakolla kannattaa yhä harvempi suomalainen.
”Taloustutkimuksen meille viime vuonna tekemässä kyselyssä 66 prosenttia sanoi suhtautuvansa metsästykseen joko erittäin tai melko myönteisesti,” kertoo Suomen riistakeskuksen apulaisjohtaja Jari Pigg.
Suomen riistakeskuksen teettämässä mielipidekyselyssä (2018) metsästyksen vastustus on vähentynyt vuosi vuodelta. © Suomen Riistakeskus
Vastaajista erittäin kielteisesti metsästykseen suhtautuvia oli kaksi prosenttia.
Toisin kuin turkisalan etujärjestö vihjaa, tämä määrä on pienentynyt koko 2000-luvun ajan. Vielä 1990-luvulla, ennen villiruoka- ja lähiruokabuumia vastustus oli huomattavasti laajempaa.
”Tarkoitimme vaikuttajia”
Liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen myöntää nyt, että kampanja ei perustunut ”tältä osin” todistettaviin faktoihin.
”Tavallisten kansalaisten parissa yleinen metsästyksen ymmärtäminen on toki lisääntynyt. Halusimme kuitenkin herättää keskustelua siitä, että yhä useammat näkyvät mielipidevaikuttajat ja suojelujärjestöt, esimerkiksi Animalian johto ovat ajaneet metsästyksen kieltämistä.”
Mutta onko tämäkään totta? Animalia ei muista lobanneensa moista.
”En ole ajanut, eikä järjestön virallisissa lausunnoissa esitetä tuollaista”, sanoo tähän kevääseen asti Animalian toiminnanjohtajana työskennellyt, nykyinen kansanedustaja Mai Kivelä (vas.).
Eläinoikeusajattelu perustuu hänen mukaansa kaiken tarpeettoman tappamisen kritisointiin, mutta Suomen oloissa täyskieltoa ei ole vaadittu. Metsästystapojen muuttamista järjestö on sen sijaan aina ajanut voimakkaasti.
”Kun metsästysasetusta viimeksi muutettiin, kommentoimme nimenomaan niitä räikeimpiä epäkohtia kuten hirvieläinten vasasuojan poistamista”, Kivelä sanoo.
Samat vastustajat turkiksilla ja riistalla?
Olli-Pekka Nissisen mukaan liitossa on havaittu, että aktiivisimmat turkistarhauksen vihaajat vastustavat yleensä myös metsästystä ja kalastusta.
”Julkisuudessa esimerkiksi vegaanius saa koko ajan lisää näkyvyyttä ja se lisää näitä kieltopaineita.”
Tätäkin päättelyketjua muodikkaan vegaaniuden vaikutuksista metsästysasenteisiin on vaikea todistaa.
Kysyimme asiaa Suomi-veganismin ehkä näkyvimmiltä somevaikuttajalta, lihansyönnin muutoksista tietokirjaa tekevältä Suvi Auviselta.
Hänen mukaansa Riistakeskuksen laskema tiukimpien riistan- ja kalankäytön vastustajien määrä vastaa suurin piirtein Suomen vegaanien määrää.
”Se on pysynyt suhteellisen samana viimeiset kymmenen vuotta. Siinä missä kasvissyöjien ja fleksaajien määrä kasvaa, vegaaneja on väestöstä 1–2 prosenttia. Ja vegaanit nyt varmasti ovat aina olleet sitä mieltä, ettei eläimiä pidä tappaa mistään syystä.”
Erityistä tai jotenkin juuri nyt ryöpsähtänyttä metsästämisen inhoamisen kasvua hän ei ole huomannut.
Suvi Auvinen epäilee, ettei Turkiskasvattajilla ole tarkoituskaan puhua mainoksissaan totta, vaan luoda mielikuvia eri harrastajaryhmiä vainoavasta yhteisestä uhasta.
”Puhutaan sitä, mikä jää mieliin,” Auvinen arvelee.
Samaa sanoo itseasiassa Turkiseläinten kasvattajien liittokin.
”Saimme näkyvyyttä, vaikka ainahan viestit voisi muotoilla toisinkin. En ole kuullut, että kukaan olisi tästä pahoittanut mieltään. Julkisuus on meidän alallamme painottunut hyvin epätasaisesti, ja siihen haluamme näillä ulostuloilla muutosta,” Nissinen sanoo.
Liitto aikoo jatkaa samaa mainontalinjaa nyt syksyllä, hivenen laajennetuilla teemoilla.
”Tulevissa kampanjoissamme puhumme muun muassa kasvollisen yrittäjyyden merkityksestä, turkistarhauksesta kiertotaloutena ja turkiksista hyötyvaatteina”, Olli-Pekka Nissinen kertoo.