Turun Varissuolla asuu yli 60 maasta tulleita ihmisiä ja suomalaiset ”sepot” ovat vähemmistössä – Tuore kirja pohtii, miten maahanmuuttajat voivat integroitua enemmistöön, jos sellaista ei ole

Jaa artikkeliTilaa Seura
Helsingin yliopiston Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen esitteli elokuussa uutta tietokirjaansa Matkalla islamilaisessa Suomessa antikvariaatti Sofian tiloissa.
Helsingin yliopiston Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen esitteli elokuussa uutta tietokirjaansa Matkalla islamilaisessa Suomessa antikvariaatti Sofian tiloissa. © Jukka Vuorio
Varissuo on saanut asukkaansa ympäri maailmaa. Useimpien perheiden syy saapua Turkuun on ollut kotimaan sota tai muu konflikti.

Suomen kosmopoliittisin kaupunginosa, pääosin 1970-luvun lopussa ja 80-luvun alussa rakennettu Varissuo sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Turun keskustasta, aivan kaupungin itäisellä rajalla.

Varissuo on kirjaimellisesti kansainvälisimpiä keskuksia, mitä Suomesta saattaa löytää.

Vuosien varrella Varissuolle on saapunut ihmisiä kymmenistä eri maista. Nyt Varissuon asukkaiden alkuperämaita on yli 60.

Samaan aikaan kantasuomalaisten määrä Varissuolla on vähentynyt.

”1990-luvun alussa Varissuolle tulleet nuoret kertovat, että he olivat ensin päiväkodin tai luokan ainoa mustahiuksinen ja ruskeasilmäinen lapsi. Mutta sitten pikkuhiljaa vuosien kuluessa suomalaiset katosivat, ja nyt luokalla on nuoria hyvin monesta maasta”, kertoo Marko Juntunen.

Hän on Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Juntunen on myös arabian kielen kääntäjä ja tulkki.

Nyt Varissuo on tilanteessa, jossa lähiössä elää monta vähemmistöä, mutta ei yhtään enemmistöä.

”Se on hyvin mielenkiintoinen tilanne, sillä maahanmuuttajienhan odotetaan integroituvan johonkin kulttuuriseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Mutta mihin integroidut, kun enemmistöä ei ole?”

Juntusen elokuussa ilmestynyt tietokirja Matkalla islamilaisessa Suomessa (Vastapaino) esittelee Turun Varissuon lähiön arkea sen monikulttuuristen asukkaiden näkökulmista.

Juntunen muistuttaa, että maahanmuuttajat ovat hyvin monimuotoinen ryhmä, mutta useimpia yhdistää se, että Suomeen on lähdetty ensisijaisesti lähtömaiden konfliktien vuoksi.

”Kun puhutaan muslimimaahanmuuttajista, pohdinnassani ehkä keskeisin juttu on, että monimuotoisuuteen vaikuttaa äärimmäisen oleellisesti konflikti ja konfliktin muuttuva luonne. Oli kyse sitten esimerkiksi Irakista, Afganistanista tai Somaliasta, konflikti sysää ihmiset diasporaan.”

Diaspora merkitsee hajaannusta, jossa esimerkiksi jokin uskonnollinen tai kansallinen ryhmä joutuu pakosta muuttamaan uudelle alueelle.

Saako tänne tulla?

Vaikka monen tulijan lähtöön on vaikuttanut sota tai muu konflikti, osa saapuu Suomeen vain etsimään paremman elämän edellytyksiä: korkeampaa toimeentuloa ja elintasoa.

Se on periaatteessa suomalaisille tuttua, sillä täältäkin on lähdetty halki vuosikymmenten hakemaan parempaa elämää muun muassa Ruotsista ja Pohjois-Amerikasta.

Silti monen suomalaisen on vaikea hyväksyä paremman elintason toivossa tulevia. Miksi?

”Se varmasti liittyy siihen, miten tulijan katsotaan osallistuvan suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Suomessa on paljon sitä ajattelua, että parempaa elintasoa etsivät tulijat eivät anna mitään, vaan ainoastaan ottavat.”

Sitäkin Juntusen mukaan tapahtuu.

”Valitettavasti aivan pöyristyttäviä juttuja. Räikeimpiä ovat tilanteet, joissa henkilö istuu samaan aikaan Irakin hallituksessa ja saa sosiaaliturvakorvauksia esimerkiksi Ruotsista. Monesti ihmisiltä itseltään unohtuu se, miten valtavan maineen menettämisen he tuovat omille maanmiehilleen.”

Silti vaikuttaa siltä, että suomalaiset ovat hyvin nopeasti unohtaneet vain muutaman vuosikymmenen takaisen oman diasporansa?

”Ovat, se on ehdottomasti totta. Jossain määrin suomalaiset myös kaivavat omaa väkivallan historiaansa ja peilaavat sitä nykyajan monisäikeisiin konflikteihin. Näkee esimerkiksi kysyttävän, miksi vaikka Afganistanista tai Syyriasta paetaan, miksi he eivät ole siellä rintamalla puolustamassa maataan.”

Niin, miksi eivät?

”Keskustelussa unohtuu helposti, että vaikkapa Afganistanissa on 14 000 aseellista ryhmittymää. Irakissa puolestaan jokaisella keskeisellä poliitikolla on käytännössä oma yksityisarmeijansa. Kenen puolella taistelet, jos sadat tai tuhannet aseelliset ryhmät kilpailevat keskenään?”

Varissuo & katoavat sepot

Varissuolla kantasuomalaisia kutsutaan sepoiksi.

”Vuonna 1942 Seppo oli Suomen toiseksi yleisen miehen nimi. Siksi Varissuo oli 80-luvulla täynnä seppoja. Nämä nuoret ovat joka puolella törmänneet Seppo-nimisiin miehiin.”

Sepot ovat nyt käsite etniselle vähemmistölle, kantasuomalaisille.

”Varissuon lapset ja nuoret käyttävät seppo-termiä ilman mitään ironiaa. He voivat esimerkiksi sanoa, että meidän luokalla ei ole yhtään seppoa.”

Varissuolla vallitsee Juntusen mukaan yhtä aikaa erittäin kosmopoliittinen mutta myös alueellinen nuorisokulttuuri.

Varissuon nuoret kutsuvat itseään ”vakkelaisiksi”. Identifioituminen Varissuohon on voimakasta.

”Nuorille voi olla epäselvää, identifioituvatko he suomalaisiksi, mutta ehdottomasti kyllä vakkelaisiksi. Eräs nuoriso-ohjaaja kertoi, että kun nuoret olivat Pohjois-Suomessa retkellä, heiltä kysyttiin, että mistä olette. Nuoret sanoivat, että Vakkesta. Kun sitten kysyttiin tarkennusta, että Turusta vai, niin nuoret eivät olleet ihan varmoja.”

Suomalainen katse

Juntusen mukaan musliminuoriin kohdistuu suomalaisen yhteiskunnan taholta jatkuvasti erilaisia valvovia ja arvottavia katseita. Nuoret on ympäröity jännitteisillä ja ristiriitaisilla odotuksilla. Kasvu aikuisuuteen tapahtuu yhä enemmän näitä ristiriitaisuuksia tiedostaen ja kokien.

”Kun puhutaan musliminuorista, joiden perhetausta on diasporinen, yksi keskeinen asia on, että he joutuvat jatkuvasti kamppailemaan sen tematiikan kanssa, että ovatko oikeutettuja vai ei-oikeutettuja pakolaisia.”

Toinen esimerkki kantasuomalaisten valvovasta katseesta liittyy turvallisuuspolitiikkaan.

”Näitä nuoria katsotaan koko ajan, että oletko tulevaisuuden terroristi. Julkinen keskustelu kärjistyy välillä siten, että nämä nuoret ovat jonkinlainen lähiöissä kytevä aikapommi.”

Kolmas tyypillinen tapa katsoa maahanmuuttajataustaisia nuoria on nähdä heidät seksuaalisen uhan kautta.

”Maahanmuuttajanuorista ja etenkin turvapaikanhakijanuorista puhutaan paljon seksuaalirikollisina. Tavallisen kantasuomalaisen on varmaan hyvin vaikea erottaa ulkonäön perusteella, että onko tuo ihminen tullut tänne aivan äskettäin vai kenties syntynyt täällä.”

 

Lue myös: Miksi Suomen vetovoima katosi? Työperäinen maahanmuutto Euroopasta Suomeen on romahtanut

Lue myös: Saudiarabialainen Rahaf pakeni perhettään ja maataan – Mahdollisuus pakoon on vain harvoilla saudinaisilla holhousjärjestelmän vuoksi

Lue myös: Maahanmuuttajan rikastumista paheksutaan Suomessa lähes yhtä paljon kuin poliitikon tai kohujulkkiksen vaurastumista

X