![](https://seura.fi/awpo/img/2024/06/nimeton-malli-37.jpg?s=554428ae46b7919f99bf9a1ccdf827c9&fit=crop)
Viron juhannus sisältää taikauskoa, yrttejä, leikkejä ja näyttävän juhannuskokon – Jaanilaupäev vie ajatukset myös vapaussodan sankareihin
Ovatko Suomen ja Viron juhannukset identtiset? Lue juttu ja ota selvää!
”Meillä in Virossa vain kolme juhlapyhää, joita juhlimme isosti: joulu, uusivuosi ja jaanipäev”, sanoo Viron Tartosta kotosin oleva Rhett Perven, 21.
Viron juhannus eli jaanipäeva on suuri juhla, jolloin valta osa työpaikoista suo vapaapäivän ja keskikesän juhlaan osallistuvat kaikki vauvasta vaariin.
Rhett Perven mukaan jaanilaupäev eli ”jaanipäev” on monilta osin saman kaltainen kuin Suomen juhannus. Virolainen nuorukainen tuntee Suomen ja Viron juhannuksen juhlinnan, sillä hänen kumppaninsa on suomalainen ja hän itse on nyt kesätöissä Suomessa.
”Juhliin sisältyy vahvasti alkoholi”, hän myöntää ja kertoo viettävänsä juhannuksen mieluiten ystävien kanssa grillaten ja olutta nauttien.
Jaanilaupäev vie ajatukset myös vapaussodan sankareihin
Jaanipäev ei ole kuitenkaan virolaisille pelkät grillibileet. Silloin muistellaan myös historiallisesti tärkeitä saavutuksia.
”Juhlimme myös sitä, kuinka joukkomme peittosivat Baltia Landswehrin hyökkäyksen vapaussodassa vuonna 1919”, Rhett Perve kertoo.
Landeswehrin sota oli osa ensimmäisen maailmansodan jälkeen käytyä Viron itsenäistymissotaa Venäjän keisarikuntaa vastaan. Landeswehrin joukot muodostuivat saksalaisista vapaaehtoisista.
”Armeijan edustaja saattaa tulla pitämään muistopuheen jaanilaupäev-tapahtumaan”, Perve kuvaa Landswehrin voiton muistelua.
Juhannuskokkoja myös Virossa
Rhett Perven mukaan lähes jokainen virolaiskaupunki, -kunta ja -kylä sytyttää jaanipäevana juhannuskokon ja sen ympärillä olevaan tapahtumaan sisältyy yleensä myös ilmaiskonsertteja ja esityksiä.
”Meillä on siellä lisäksi myös hauskoja ja yhteisöllisiä seurapelejä, kuten köydenvetoa”, lisää Perve.
Slaavilaisen Ivan Kupala -juhlan ja espanjalaisen San Juan juhlan tavoin, myös Virossa hypitään perinteisesti pienten nuotioiden yli.
Kiiltomato ja ”saniaisen kukka” tuovat onnea tytöille ja pariskunnille Jaanpäevana
Virolaisiin jaanipäev-uskomuksiin kuuluu vahvasti luonto ja metsä. Perinteisiin kuuluu esimerkiksi lähettää nuori pariskunta etsimään ”saniaisen kukkaa”, jonka kerrotaan kukkivan vain Jaanpäevan yönä. Kukan kerrotaan turvaavan tulevaisuuden suhde.
”Tätä tehdään jonkin verran yhä Virossa”, Perve kertoo.
Menestystä parisuhde-elämään voi saada myös löytämällä kiiltomadon. Toisaalta huono onni voi langeta, jos kiiltomadon tulee tappaneeksi.
Artikkeli on osa Seuran juttusarjaa, jossa kerromme juhlapyhien vietosta ja perinteistä eri maissa.
![Viro matkakohde luontokohteet](https://seura.fi/awpo/img/2022/05/5165513.jpeg?s=7709be24a6c5698a217613219dcfdcca&fit=crop-50-50-1&w=630&h=630)