Palkka-avoimuus auttaisi työntekijöitä neuvottelemaan itselleen parempaa palkkaa –Avoimuudella on kuitenkin yllättävä kääntöpuoli
Varakkaiden verotiedot kiinnostavat, mutta omista raha-asioistaan suomalaiset vaikenevat. Rahattomuus voi aiheuttaa voimakastakin häpeää.
Palkka-avoimuus on suomalaisille vaikea asia.
Suomalaiset ovat vaitonaisia raha-asioistaan, ja palkka-avoimuus on vaikea asia. Muiden palkka kiinnostaa, mutta omasta halutaan olla hiljaa.
Tämä selvisi esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton vuonna 2019 teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan 66 prosenttia suomalaisista ei halua, että työkaverilla olisi oikeus tietää heidän palkkansa.
Maksupalveluyhtiö Klarnan ja markkinointitutkimusyritys Nepan tänä vuonna teettämästä tutkimuksesta selviää, että vain 30 prosenttia kokee luontevaksi puhua rahasta. Luku on 18 maan kansainvälisessä vertailussa matalin.
Asenteet ovat kuitenkin murroksessa, sillä 18–26-vuotiaista liki puolet pitää luontevana puhua raha-asioista, kun 59–77-vuotiaista näin kokee vain 17 prosenttia.
”Kyllä tässä on selvä sukupolvimuutos. Nuorille on opetettu koulussa taloustaitoa, ja sosiaalisessa mediassa influensserit saattavat hyvinkin avoimesti avata sijoitusstrategioitaan ja kulutustaan”, sanoo Turun yliopiston erikoistutkija Anniina Kaittila.
Raha on yksi viimeisistä tabuista
Miksi rahasta on kuitenkin edelleen niin vaikea puhua? Nuoristakin yli puolet kokee sen epäluontevana.
Kaittilan mukaan raha ei ole vain seteleitä ja numeroita vaan myös vahvoja tunteita, jotka saattavat olla vaikeita ja koetella itsetuntoa.
”Raha on yksi viimeisistä tabuista. Raha liitetään valtaan ja asemaan eli siihen, miten hyvin on onnistunut elämässään. Tällaisen ajattelun juuret ovat hyvin syvällä yhteiskunnassa”, Kaittila sanoo.
Lue myös: Nuorille maksetaan jopa kolmasosan huonompia palkkoja kuin aikuisille
Sekä rahattomuus että varakkuus halutaan peittää
Kaittilan mielestä vaitonaisuuteemme saattaa vaikuttaa myös 1990-luvun lama, joka oli poikkeuksellisen syvä ja koetteli useita perheitä.
Omassa tutkimustyössään hän on haastatellut pienten lasten vanhempia, jotka olivat itse lapsia laman aikaan.
”Haastatteluissa nousi aika vahvasti esiin rahahäpeän kokeminen. Oli esimerkiksi sellaisia tarinoita, että on saatettu lapsena kulkea kaksi vuotta liian pienissä kengissä varpaat kippurassa, koska ei ole uskallettu kertoa siitä vanhemmille.”
Varakkaat suomalaiset eivät perinteisesti ole leveilleet omaisuudellaan amerikkalaiseen tapaan, eivätkä lottovoittajat ole muuttaneet elämäntapojaan, luonnehtii historian professori Juha Siltala Helsingin yliopistosta.
”Vaurauden näyttäminen ei ole kuulunut suomalaisuuteen: Kell’ aarre on, se aarteen peittäköön, ja olkoon onnellinen onnestaan ja rikas riemustansa yksin vaan, runoili Eino Leinokin.”
Palkka-avoimuus vahvistaa vain hyvätuloisten hyvinvointia
Rahasta kannattaisi puhua. Esimerkiksi palkka-avoimuus hyödyttää palkansaajia, joiden on helpompi neuvotella oma palkkansa, jos he tietävät kollegoidensa tulotason.
Kaittila kertoo kansainvälisistä tutkimuksista, joiden mukaan suurin osa työntekijöistä toivoo palkka-avoimuutta, jolloin olisi helpompi pohtia omia ansionäkymiä. Palkka-avoimuus lisää myös ymmärrystä palkoista. Yrityksetkin hyötyvät, uskoo Kaittila.
Avoimuudella on kuitenkin kääntöpuoli. Kaittilan mukaan palkasta puhuminen tutkitusti vahvistaa eniten hyvätuloisten hyvinvointia mutta heikentää sitä pienituloisilta.
”Kun omat tulot jäävät alle keskitason, se voi aiheuttaa epäonnistumisen tunteita, ahdistusta ja häpeää. Tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kannalta palkka-avoimuus on kinkkinen juttu. Sillä on sekä hyviä että heikentäviä vaikutuksia.”
Vaikka omista raha-asioista vaiettaisiin, muiden eurot kiinnostavat. Viime vuoden verotiedot on taas julkistettu, ja niihin liittyvät jutut ovat varmasti taas eri medioiden luetuimpia sisältöjä.