Näistä syistä hedelmäpeli koukuttaa juuri mummot – joillakin ei jää rahaa edes lääkkeisiin
Lähikaupan peliautomaatin luota löytyy lähes poikkeuksetta vähintään yksi mummo.
Naiset pelaavat tutkimusten mukaan miehiä useammin erityisesti raha-automaattipelejä. Miksi naiset, ja miksi etenkin iäkkäät naiset?
Naiset saattavat paeta hankalaa elämäntilannetta pelaamiseen.
”Monilla iäkkäillä naisilla esiintyy niin sanottua pakopelaamista. Omaishoitajan raskaasta arjesta ehkä nipistetään oma nollaushetki, tai paetaan pelaamisella jotain ikävää tunnetta tai ajatusta”, kehittämispäällikkö Jenni Kämppi tuki- ja neuvontapalvelu Peluurista kertoo.
Pitkään jatkuessaan pelaaminen saattaa kuitenkin syrjäyttää elämästä kaiken muun. Raha-automaattipeleihin on nimittäin helppo jäädä koukkuun.
Kolikkopelit hypnotisoivat
Mitä nopeatempoisempi peli on kyseessä, sitä helpompi siihen on koukuttua.
”Peliautomaatit ovat sellainen pelityyppi, joka tuottaa kaikista eniten riippuvuutta”, Kämppi kertoo.
Kolikkopeleissä voitonarvonnan sykli on tiheä. Kerran viikossa arvottavassa lotossa jännitykseen ei voi jumittua samalla tavalla.
Peliautomaatteihin liittyy myös illuusio siitä, että pelaaja voi omilla valinnoillaan ja taidoillaan hallita lopputulosta. Voittaminen taas kasvattaa entisestään uskoa pelaamiseen.
Pelikone äärellä ajantaju katoaa helposti.
”Peliongelmasta kertoo se, jos pelaaminen alkaa viedä aikaa elämän tärkeiltä asioilta ja sitä joutuu salailemaan ja häpeämään.”
Ongelmaryhmä: mummot
Eläkkeelle jäämisen myötä vapaa-aika lisääntyy, mutta samalla elämään voi muodostua tyhjiö.
”Ikääntyneet ihmiset hakevat pelaamisesta usein sisältöä ja tekemistä päiväänsä”, Kämppi sanoo.
Pelaaminen on ikäihmisten keskuudessa yleistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan päivittäin pelaavia löytyi eniten yli 65-vuotiaiden joukosta. Vähintään kerran viikossa rahapelejä pelaa yli puolet 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista.
Vaikka yleisesti miehet pelaavat rahapelejä naisia enemmän, ikäihmisten keskuudessa tilanne on joidenkin tutkimusten mukaan päinvastainen.
”Peliongelmat ovat pitkälti miesten ongelmia, mutta ikääntyneet naiset ovat erityinen ongelmapelaajaryhmä”, Kämppi kertoo.
Nettipelit vielä päälle
Pelaaminen on Suomessa helppoa. Rahautomaattiyhdistyksen peliautomaatteja löytyy noin 8 000 eri paikasta.
”Automaatteja on niin kaupoissa, kioskeilla kuin huoltoasemillakin. Monissa muissa maissa pelaaminen on suljettu kasinoihin tai muihin pelipaikkoihin”, Jenni Kämppi sanoo.
Kun ongelmapelaaminen liittyy usein juuri peliautomaatteihin, olisiko niitä syytä vähentää?
”Näin voi ajatella. Asiakkaistamme monet ovat sanoneet, että pelaamisen lopettaminen ja hallitseminen olisi paljon helpompaa, jos pelit siirrettäisiin valvottuihin olosuhteisiin.”
Internet-pelaaminen tuo kuitenkin oman osansa kokonaisuuteen. Ikäihmisten joukossa on yhä enemmän niitä, jotka pelaavat rahapelejä myös tietokoneen kautta.
”Ja netissähän on pelejä rajattomasti.”
Hiljaa ja yksin
Liiallinen pelaaminen johtaa usein taloudellisiin vaikeuksiin. Kämppi on kohdannut työssään ikäihmisiä, joilla ei pelaamisen vuoksi ole ollut enää rahaa maksaa lääkkeitään.
”Pelaaminen muuttuu ongelmaksi viimeistään silloin, kun ihminen ei enää pysy sellaisissa rahasummissa kuin on suunnitellut”, Kämppi sanoo.
Vakava tunnusmerkki on se, kun yritetään voittaa pelikoneeseen menetettyjä summia takaisin, hinnalla millä hyvänsä.
Onko pelaamisessa sitten mitään positiivista? Eikö ole hyväksi, että vanha ihminen lähtee kotoaan edes kerran päivässä läheiselle kioskille pelailemaan? Ehkä peliautomaatilta voisi löytyä juttukaveri?
Näin ei tutkimusten mukaan yleensä tapahdu.
Muiden pelaajien kanssa ei pahemmin rupatella, vaan kolikkoja syötetään pelikoneeseen hiljaa ja yksin.
Keskustelu