Esko Valtaoja puhuu vapaan tutkimuksen puolesta: ”Ei voi tietää, mitä sieltä tulee, ainoastaan sen, että tulokset aikanaan tulevat mullistamaan maailmaa”
”Vapaata tutkimusta ollaankin tappamassa Suomessa, ja rahat suunnataan sen sijaan ”strategisiin hankkeisiin”, joista joku politrukki on päättänyt”, Esko Valtaoja kirjoittaa Seuran kolumnissa.
Esko Valtaoja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja, joka on julkaissut useita teoksia.
Silmä tarkkana! Juuri tänään suuren kansainvälisen tutkijaryhmän pitäisi julkistaa kaikkien aikojen ensimmäinen valokuva mustasta aukosta, tuosta kummajaisesta, jonka kaikki tietävät, mutta jota kukaan ei ole vielä nähnyt. Radioteleskoopeista on muodostettu koko maapallon kokoinen kaukoputki, jolla ihmeteko on saatu aikaan.
On riemastuttavaa, että tiimissä on mukana myös suomalaisia: entinen opiskelijani Tuomas Savolainen, nykyisin Aalto-yliopiston tutkija. Mustien aukkojen tutkimus on jatkunut Suomessa jo neljäkymmentä vuotta Tuorlan ja Metsähovin observatorioiden yhteistyönä.
En vielä tiedä, mitä porukka on nähnyt. Vaitiolo ennen virallista julkistamista on ehdoton, eikä Tuomaskaan paljastanut mitään, vaikka kuinka kaadoin mieheen vanhaa mallasviskiä. Arvelen kyllä tietäväni, miltä musta aukko näyttää. Se itse ei tietysti näytä miltään, mutta siihen lähes valon nopeudella putoava aine kyllä näkyy.
Mustat aukot ovat kosmoksen äärimmäisimpiä ilmiötä. Niitä minäkin olen tutkinut koko tieteellisen urani. Jo kahdeksankymmentäluvulla istuin työryhmissä pohtimassa mahdollisuutta saada napattua kuva mustasta aukosta. Ehdin eläköityä ennen kuin se lopulta toteutui, mutta onneksi jälkikasvu on mukana kuvioissa.
Tuomas on yksi näitä asiantuntijoita ja kaiken maailman dosentteja, joita poliitikot jaksavat olan takaa halveksia. Ja mitä mieltä on haaskata rahaa tutkimukseen, joka ei hyödytä kansantaloutta? Vapaata tutkimusta ollaankin aivan ansiosta tappamassa Suomessa, ja rahat suunnataan sen sijaan ”strategisiin hankkeisiin”, joista joku politrukki on päättänyt.
Homma on yhtä lyhytnäköistä kuin oman talouden perustaminen pikavipeille ja lottoamiselle. Voihan se joskus tärpätä, mutta vain pitkän tähtäimen suunnittelu luo varman pohjan elämälle. Ja perustutkimus on juuri sitä pitkän tähtäimen suunnittelua: ei voi tietää, mitä sieltä tulee, ainoastaan sen, että tulokset aikanaan tulevat mullistamaan maailmaa.
Kun käytät autosi navigaattoria, hyödynnät viime vuosisadan kahta suurinta oivallusta: suhteellisuusteoriaa ja kvanttifysiikkaa. Itse Albert Einstein yritti koko ikänsä yhdistää niitä vielä paremmaksi teoriaksi, kuten teki myös Stephen Hawking. Mustissa aukoissa suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka ovat ilmiriidassa keskenään.
Siksi juuri niitä tutkimalla voimme päästä käsiksi uuden millenniumin fysiikkaan – ja sen tuomiin uusiin sovellutuksiin, yhtä ennakoimattomiin kuin GPS tai kännykät olisivat olleet sata vuotta sitten. Ensimmäistä mustan aukon kuvaa kannatti todellakin odottaa.