Hoitajille lyhyempi työpäivä? Sitä ehdottaa Joonas Nordman: ”Vähentäisin työtunteja heiltä, jotka pitävät meistä eri tavoin huolta haastavissa olosuhteissa”
”Ruotsissa kuuden tunnin kokeilusta saatiin loistavia tuloksia nimenomaan hoitotyössä. Ihmiset jaksoivat paremmin ja sairauslomapäivät vähenivät merkittävästi”, Joonas Nordman kirjoittaa Seuran kolumnissa.
Seuran kolumnisti Joonas Nordman.
Demarien varapuheenjohtaja Sanna Marin esitti puolueensa 120-vuotisjuhlassa ajatuksen, että Suomessa siirryttäisiin kuuden tunnin työpäivään ja neljän päivän työviikkoon.
Media sekosi, ja päivystävät ekonomistit perässä. Itsekin ajattelin aluksi, että nyt on Hakaniemessä lähtenyt iso pyörä heittämään.
Marin kiirehti täydentämään, että kyse olikin utopiasta. Tukevan nousukauden aikana tällainen unelmointi olisi saanut asiallisemman vastaanoton.
Jos haluaa saada aikaan keskustelua, pitää ulostulojen olla tietenkin radikaaleja.
Nykyaikana ”övereistä” ehdotuksista ei tunnu kuitenkaan jalostuvan parempia ratkaisuja, vaan jokainen pyrkii omasta poterostaan ampumaan milloin minkäkin populistisena pitämänsä ajatuksen alas miettimättä sen suuremmin, mistä itse asiassa pitäisi keskustella. Tässä tapauksessa suomalaisesta työelämästä, joka muuttuu ja jonka pitää muuttua.
Marinille kiitos konkreettisesta pelinavauksesta.
Itse aloin pohtia, miksi Suomessa ylipäänsä niputetaan kaikki työ samojen ehtojen piiriin. Kun puhutaan työpäivän pituudesta, miksi sen pitäisi olla kaikilla sama? Tämä on tietenkin historian peruja, jolloin kaikkien työläisten elämä oli yhtä kovaa ja kurjaa.
Tuntuu hullulta, että mediassa puhuttiin jälleen samassa yhteydessä vientialojen tuottavuudesta ja vanhustenhoidosta. Viennin pitää tietenkin vetää, ja kilpailukykysopimuksella on puolensa, mutta miten hoiva-alojen työehdot liittyvät talouskasvuun?
Suomi harmaantuu, eikä nurkan takana odottavaa hoivapommia varten ole riittävästi käsipareja. Vanhukset ovat tietenkin vain yksi ryhmä. Hoito- ja sosiaalityöhön tarvitaan kipeästi lisää ihmisiä moniin eri tehtäviin.
Töistä pitää tehdä houkuttelevampia. Voisiko kuuden tunnin työpäivä näillä aloilla lisätä kiinnostusta? Tai nelipäiväinen työviikko? Aivan varmasti. Tällainen muutamaa alaa koskeva työehtojen muuttaminen tuntuu utopistiselta, mutta työvoimapula ja synkkä tulevaisuus ovat todellisuutta.
Ruotsissa kuuden tunnin kokeilusta saatiin loistavia tuloksia nimenomaan hoitotyössä. Ihmiset jaksoivat paremmin ja sairauslomapäivät vähenivät merkittävästi. Eihän työpäivän lyhentäminen palkkatasoa heikentämättä halpaa ole, mutta kalliiksi käyvät sairauslomatkin. Ja edelleenkin, hoitotyö ei ole Suomen vientituote. Heikoimmista on pidettävä huolta kehnosta talouskasvusta huolimatta.
Eri työt jättävät ihmisiin erilaiset jäljet. Hoito- ja sosiaalityö ovat henkisesti erittäin kuluttavia, olit sitten tekemisissä vanhusten tai nuorten kanssa. Minä vähentäisin työtunteja heiltä, jotka pitävät meistä eri tavoin huolta haastavissa olosuhteissa.
Tällainen muutos vaatisi tietenkin melkoista solidaarisuutta ay-kentältä ja muulta yhteiskunnalta. En ole lainkaan varma, löytyisikö sitä riittävästi.