Joonas Nordman ehdottaa turkistarhaajille uudeksi elinkeinoksi lääkekannabiksen kasvattamista: ”Vai onko se turkistarhaajista eettisesti arveluttava toimiala?”

Jaa artikkeli
Joonas Nordman, EVA
Seuran kolumnisti Joonas Nordman. © Tommi Tuomi / Otavamedia
”Maailmassa, jossa uusia toimialoja syntyy ja vanhoja kuolee, ovat turkistarhaajat jonkinlainen viimeinen pyhä sääty, jonka ei pitäisi joutua miettimään liiketoimintaansa lainkaan”, Joonas Nordman kirjoittaa kolumnissaan.

Tasavallan ensimmäinen nainen Jenni Haukio jakoi Twitter-tilillään 27. marraskuuta Ylen uutisen turkistarhauksesta ja kirjoitti oheen ”Aika vetää johtopäätökset?”

Presidentin puoliso oli samoilla linjoilla kuin viittaamansa tutkimuksen 80 prosenttia suomalaisista vastaajista: tarhaus ei ole 103-vuotiaassa Suomessa enää tätä päivää.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) tuohtui pahoin Haukion päivityksestä ja kutsui sitä ”erittäin törkeäksi ja harkitsemattomaksi”.

Maailmassa, jossa uusia toimialoja syntyy ja vanhoja kuolee, ja jossa yrittäjät ja työntekijät luovat itsensä uudelleen ajan hengen sanelemana, ovat turkistarhaajat jonkinlainen viimeinen pyhä sääty, jonka ei pitäisi joutua miettimään liiketoimintaansa lainkaan.

Turkistarhauksen puolustajat ja lobbaajat ovat pieni, mutta äänekäs ja herkkähipiäinen joukko. Aina kun alasta nousee keskustelu, tarhaajat saavat itsensä näyttämään suuremmilta uhreilta kuin nylkemänsä eläimet.

Tarhausta puolustetaan pitkillä perinteillä ja yrittäjäsukupolvien ket­julla. Olihan lapsen lyöminenkin pitkään perinteikäs elämäntapa, joka siirtyi isältä pojalle.

Suurimpana korostetaan kuitenkin aina elinkeinoa. Turkistarhaaminen on elinkeino, ja eihän sellaista saa riistää. Samaan tapaan ihmiskauppa ja he­roiinin salakuljetus ovat jonkun elinkeino, mutta ei se itse elinkeinosta hyvettä tee.

Eräs kommentoija muistutti Twitterissä, että mieluummin tarhataan minkit ja supikoirat Suomessa sen sijaan, että tuotanto siirtyisi Kiinaan. Jotenkin liikuttavaa, että kaikki moraalisesti väärä on kuitenkin jollain lailla parempaa, kun se tehdään kotimaassa.

Lääkekannabiksen kasvattaminen uudeksi elinkeinoksi

Turkisalan työllistävästä vaikutuksesta löytyy monenlaisia lukuja. Yle kertoi, että alan etujärjestön mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 865 turkiseläimiä kasvattavaa yritystä. Työllistävä vaikutus: 4000 ihmistä. Viisi vuotta aiemmin yrityksiä oli 150 enemmän.

Wikipedian mukaan yrityksiä olisi viime vuonna ollut 967. Turkistarhaajien etu on tietenkin laskea työllistettäviin ihmisiin kaikki epäsuorastikin turkisteollisuudesta hyötyvät.

Jotkut tarhaajat ovat innostuneet perustamaan Instagram-kuvatilejä, joissa he esittelevät, miten hyvin eläimistä pidetään huolta. Yhtä kaikki: ne ovat häkeissä, kunnes menettävät henkensä turhaan. En tiedä yhtäkään Instagram-tiliä, jossa suomalaiset esittelisivät ylpeinä ostamiaan ja käyttämiään turkiksia. Kuinka paljon heitä edes on nykyään?

Itse olen pärjännyt kovimmatkin paukkupakkaset ilman turkiksen karvaakaan ylläni.

Elinkeinonsa perään surkutteleville tarhaajille keksin saman liikeidean, jota joku ehdotti Twitterissäkin: lääkekannabiksen kasvattaminen, josta käydään nyt hyvää keskustelua. Vai onko se turkistarhaajista eettisesti arveluttava toimiala?

Lue kaikki Joonas Nordmanin kolumnit tästä.

X