Lännen vähäinen reagointi tiettyyn tapahtumaan tasoitti maata Venäjän sodalle ja aluekaappauksille Ukrainassa, Sinikukka Saari sanoo
Georgian hallinnon demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa rapauttavat toimet herättävät vastustusta nuoremmissa sukupolvissa.
Georgia on Mustanmeren ja Kaukasuksen vuoriston rajaama, 3,7 miljoonan asukkaan valtio Etelä-Kaukasiassa.
Monet muistavat demokratian ja maan länsisuuntauksen vahvistamiseen tähdänneen, niin kutsutun ruusuvallankumouksen 2000-luvun alussa, ja Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen Georgiaan elokuussa 2008.
Molemmat tapahtumat olivat suuntaa näyttäviä: ruusuvallankumousta seurasi sarja samantyyppisiä värivallankumouksia tai niiden yrityksiä monessa muussa entisessä neuvostotasavallassa.
Georgian sota, separatistialueiden miehittäminen ja lännen vähäinen reagointi tapahtuneeseen tasoittivat maata Venäjän sodalle ja aluekaappauksille Ukrainassa.
Sinikukka Saari: Georgia on astunut askeleen kohti autoritaarista hallintoa
Tällä kertaa Georgia on otsikoissa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa rapauttavilla toimilla, vain puoli vuotta sen jälkeen, kun sille myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema.
Toukokuussa maan parlamentti hyväksyi lain, jonka perusteella kansalaisjärjestöt, jotka saavat yli 20 prosenttia budjetistaan ulkomaisista lähteistä, leimataan ”ulkoisen vallan etuja ajavaksi” järjestöksi.
Monet georgialaiset ovat vasta lakiuudistuksen myötä havahtuneet siihen, että maata johtava Georgialainen unelma -puolue on jo vuodet hilannut maata kohti niin sanottua häive-autoritaarista hallintoa.
Paranoidia epäluuloa ja kostonhalua
Georgialaisen unelman kunniapuheenjohtajan ja koko maata käytännössä hallitsevan miljardööri Bidzina Ivanishvilin maailmankuva on hämmentävä yhdistelmä paranoidia epäluuloa länttä kohtaan ja oppositioon kohdistuvaa kostonhalua.
Ivanishvili väittää ”sotapuolueen” hallitsevan Natoa ja EU:ta, ja olevan vastuussa paitsi Georgian sodasta vuonna 2008 myös Venäjän hyökkäyssodista Ukrainassa.
Ivanishvilin näkökannat eivät heijastele georgialaisten yleistä mielipidettä: georgialaisista 79 prosenttia kannattaa maan EU-jäsenyyttä ja Nato-jäsenyyttäkin 67 prosenttia.
Venäjään – joka yhä miehittää 20 prosenttia Georgian alueesta – suhtaudutaan yleisesti epäluulolla. Kymmenet tuhannet georgialaiset ovat vallanneet pääkaupungin kadut kerta toisensa jälkeen protestoidessaan hallituksen linjaa vastaan.
Näyttää siltä, että Ivanishvili uskoo Venäjän voittoon Ukrainassa ja sen seurauksena länsimaiden ja EU:n merkittävyyden laskuun entisen Neuvostoliiton alueella.
Venäjällä omaisuutensa ansainneelle 68-vuotiaalle Ivanishvilille epäluulo länsimaita kohtaan ja Venäjä-keskeisessä maailmassa suunnistaminen tulee kuin luonnostaan.
Kuitenkin Neuvostoliiton jälkeisille sukupolville Ivanishvilin kyyninen peli Georgian itsenäisyyden ja demokratian kustannuksella on vierasta ja vaikeaa hyväksyä.