Työpaikkakiusaaminen on vakava ongelma työkulttuurissamme – Toimi näin, jos sinua kiusataan

Jaa kaverilleTilaa Seura
Joka viides työntekijä kokee tai epäilee joutuneensa itse työpaikallaan kiusatuksi. Kiusaaminen on yleisempää julkisella sektorilla sekä isoissa yrityksissä.
Joka viides työntekijä kokee tai epäilee joutuneensa itse työpaikallaan kiusatuksi. Kiusaaminen on yleisempää julkisella sektorilla sekä isoissa yrityksissä. © iStock
Joka kolmas suomalainen kertoo havainneensa työpaikallaan työpaikkakiusaamista, ja jopa joka viides kokee tulleensa kiusatuksi. Kiusaaja voi olla sekä oma esimies että kollega, mutta myös esimies voi joutua työntekijänsä kiusaamisen kohteeksi. Miten tällaisissa tilanteissa tulisi toimia?

Lähes joka kolmas, 31 prosenttia, suomalaisista työntekijöistä kertoo havainneensa työpaikkakiusaamista työpaikallaan viimeisen vuoden aikana.

Joka viides työntekijä kertoo itse kokeneensa kiusaamista tai epäilee joutuneensa työpaikallaan kiusatuksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Tämä selviää ERTO:n kyselytutkimuksessa*.

”Tulokset ovat hälyttyviä, sillä työssä jaksaminen on yksi suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Mielenterveydelliset ongelmat ovat tälläkin hetkellä suurin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Voisi sanoa, että työelämä on tältä osin sairas”, toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen sanoo.

Työpaikkakiusaaminen on pahimmillaan toistuvaa, pitkään jatkuvaa epäasiallista ja kielteistä kohtelua, joka voi johtaa sairaspoissaoloihin sekä vaarantaa henkilön terveyden.

Kiusaamisen kokemuksia vähätellään työpaikoilla

Työpaikkakiusaamista esiintyy joka suuntaan.

”Tilanne voi olla, että esimies kiusaa, esimiestä kiusataan tai kollegat kiusaavat. Yleisintä oman kokemukseni mukaan on, että kiusaamista tapahtuu kollegoiden välillä”, Juri Aaltonen sanoo.

Tyyppiesimerkki kollegoiden välisestä kiusaamisesta on toisen selän takana puhuminen ja toisen työn arvioiminen virheitä metsästäen.

Työpaikkakiusaamisen kokemuksia saatetaan kuitenkin helposti vähätellä työyhteisöissä.

”Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että ihmiset ovat erilaisia. Olemme kaikki yksilöitä: ihmiset suhtautuvat eri tilanteisiin eri tavoin, ihmisillä on hyvin erityyppinen huumorintaju, ja niin edelleen.”

Kiusaamiskokemuksia ei kuitenkaan missään nimessä pidä vähätellä – sama pätee tasa-arvo- ja syrjintäkysymyksiin ja seksuaaliseen häirintään.

”Työyhteisön pitää olla kaikille turvallinen ja terve”, Aaltonen muistuttaa.

Työpaikkakiusaamista on…

Työpaikkakiusaaminen on pahimmillaan jatkuvaa, toistuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista tai mitätöintiä. Häirintää on esimerkiksi:

  • Ahdistelu
  • Eristäminen
  • Huutaminen
  • Ideoiden vähättely
  • Ilkeät ja vihjailevat viestit
  • Jatkuva ja toistuva tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen
  • Kyseenalaistaminen
  • Loukkaava viestintä
  • Mielipiteen rajoittaminen
  • Nimittely
  • Pelottelu
  • Piikittely
  • Puhumattomuus
  • Seksuaalinen häirintä
  • Tiedon panttaaminen tai sen puute
  • Uhkailu
  • Virheisiin tuijottaminen
  • Vähäarvoiset ja merkityksettömät työtehtävät

– Täytyy muistaa, että kiusaamista ei ole esimerkiksi se, jos esimies sanoo, miten työt pitää esimerkiksi tehdä tai annetaan palautetta, että työ oli tehty hyvin tai huonosti – jos työ on tehty huonosti, sen saa kertoa, Juri Aaltonen sanoo.

– Joskus kyse voi olla siitä, ettei tykkää siitä, että omaa työtä arvioidaan. Työnantajalla on siihen täysi oikeus, se pitää ymmärtää. Kaikkia pitää kuitenkin arvioida samalla tavalla.

Miten kiusaamistilanteessa tulisi oikeaoppisesti toimia?

Joka viides työntekijä kokee tai epäilee joutuneensa itse työpaikallaan kiusatuksi.

Joka viides työntekijä kokee tai epäilee joutuneensa itse työpaikallaan kiusatuksi. iStock

Lyhyesti ja ytimekkäästi: kiusaamiseen tulee aina puuttua.

”Aina aivan ensimmäiseksi tulisi keskustella kiusaajan tai kiusaajaksi koetun kanssa. Ongelma on siinä, että kiusaajakaan ei välttämättä tiedä, että hän kiusaa”, Juri Aaltonen sanoo.

Hänen mukaan onkin tärkeää, että kiusaajalle kerrotaan suoraan, että hän toimii väärin konkreettisia esimerkkejä käyttäen.

”Näin kiusaajalla on mahdollisuus ymmärtää toimivansa väärin ja muuttaa toimintaansa.”

Jos kiusaaminen tästä huolimatta jatkuu, tai jos kiusaajan kanssa ei pysty puhumaan, pitää asiasta tehdä ilmoitus esimiehelle, Juri Aaltonen neuvoo.

Jos kiusaaja on lähiesimies, pitää kiusaamisesta kertoa hänen esimiehelleen.

Ilmoitus kannattaa tehdä esimerkiksi sähköpostilla tai työsuojelu.fi-sivuilta löytyvällä lomakkeella.

Juri Aaltonen muistuttaa, että kyseinen sähköposti – todiste – on tärkeää laittaa myös itselleen talteen.

”Sähköpostilla kannattaa kertoa mitä on tapahtunut, kuka on kyseessä ja kiusaaminen jatkuu edelleen. Tämä siirtää asian selvittämisen työnantajalle.”

Työnantajan on lain mukaan tutkittava asia viivytyksettä.

”Jos työnantaja päätyy siihen tulokseen, että epäasiallista kohtelua ei ole ollut, pitää se perusteluineen toimittaa ilmoituksen tehneelle. Hänen pitää ilmoittaa, minkä takia hän on tätä mieltä ja miksi hänen mielestään ei ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin.”

Omaa viestiä voi vahvistaa tukeutumalla työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen apuun. Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on varmistaa, että työturvallisuuslakia noudatetaan.

”Heidän kanssaan kannattaa keskustella. Lisäksi asian voi ottaa esille työterveyshuollossa ja pyytää heitä olemaan yhteydessä asiasta työnantajaan.”

Asiasta voi olla myös yhteydessä liittoon, joka auttaa jäseniään asiassa.

Sakkoja ja vankeutta?

Jo työturvallisuuslaki kieltää selkeästi kiusaamisen työpaikalla ja velvoittaa työnantajan puuttumaan ja selvittämään tietoonsa tullut epäasiallinen kohtelu. Lakia rikotaan usein myös tietämättömyydestä.

Jos työnantaja ei toteuta velvollisuuksiaan, työsuojeluviranomainen tutkii työnantajan toimia. Tämä ei kuitenkaan sovittele riitaa työpaikalla, vaan tutkii vain työnantajan toiminnan asiallisuutta.

Työsuojeluviranomainen voi tehdä asiasta ilmoituksen poliisille rikoksen esitutkinnan käynnistämiseksi. Edellytyksenä ilmoitukselle on , että…

  1. Työssä esiintyy terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua
  2. Työnantajalla on tieto epäasiallisesta käytöksestä
  3.  Työnantaja ei ole ryhtynyt käytettävissä oleviin keinoihin asian ratkaisemiseksi.

Poliisille ilmoittamisen kynnys, joka voi johtaa sakkoihin tai jopa vankeuteen, on korkea.

Esimies voi olla myös työpaikkakiusattu

Työpaikkakiusaaminen on pahimmillaan toistuvaa, pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua,

Työpaikkakiusaaminen on pahimmillaan toistuvaa, pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua. Kuka tahansa voi joutua työpaikkakiusaamisen kohteeksi. iStock

Miten tulisi toimia, jos kiusaaja onkin työntekijä – jos esimies kokee, että työntekijä kiusaa häntä?

Esimiesasemaan kuuluu tietynasteinen kritiikin kestäminen, mutta edes johtajan ei pitäisi joutua kestämään johdonmukaista mustamaalaamista.

”Esimiehenkin pitää ensin kertoa omalle alaiselleen, että tämä on epäasiallista käytöstä, näin ei saa toimia – hänen pitää selittää mitä on tapahtunut ja miksi se on väärin.”

Jos asia ei korjaannu, esimiehenkin kannattaa ilmoittaa omalle esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle. Prosessi etenee samalla lailla.

”Keskustelu tosin menee monesti siihen, että sitten syytetään puolin ja toisin kiusaamisesta”, Juri Aaltonen kertoo.

Jos selvitykset päätyvät siihen, että kiusaamista on tapahtunut eikä kiusaaminen vaatimuksista huolimatta lopu, voi se johtaa niin esimiehen kuin muidenkin osalta varoitukseen ja lopulta työsuhteen irtisanomiseen.

Paras keino työpaikkakiusaamisen loppumiseen?

Paras keino puuttua työpaikkakiusaamiseen on Juri Aaltosen mukaan puhuminen.

Avoin keskustelu työpaikalla on tärkeää senkin takia, että hyvän ja huonon käyttäytymisen rajat eivät ole kaikille selkeitä.

”Uskon, että keskustelemalla asiat hoituvat – juridiikka on työnantajan vastuulla, mutta keskustelu on keino, jolla asiat oikeasti korjataan: se, että asioihin puututaan ja pidetään esillä”, Aaltonen sanoo.

Juri Aaltonen muistuttaa, että toisen kiusaamista ei tule sivuuttaa. Meidän jokaisen vastuu on toimia, jos esimerkiksi työkaveria kohdellaan huonosti.

”Vaikka työnantaja viime kädessä vastaa työturvallisuudesta, on jokaisen meidän osaamisemme mukaan tuettava niin omaa kuin muidenkin työterveyttä.”

*Kyselytutkimus: Joka kolmas työntekijä on havainnut työpaikkakiusaamista viimeisen vuoden aikana

  • Joka kolmas työntekijä on havainnut työpaikkakiusaamista työpaikallaan viimeisen vuoden aikana.
  • Joka viides työntekijä kokee tai epäilee joutuneensa itse työpaikallaan kiusatuksi kuluneen 12 kuukauden aikana.
  • Kiusaaminen on yleisempää julkisella sektorilla sekä isoissa yrityksissä. Julkisella sektorilla työskentelevistä kiusaamista kertoo havainneensa 38 prosenttia. Yksityisellä puolella vastaava luku on 27 prosenttia.
  • Pienissä alle 10 henkilön yrityksissä työskentelevistä 20 prosenttia on havainnut kiusaamista, kun esimerkiksi yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä toimivista sitä on havainnut 34 prosenttia.
  • Esimerkiksi ahdistunut olo, itkuisuus, yöunien häiriintyminen ja painajaiset ovat selkeitä merkkejä siitä, että kiusaamiseen on reagoitava.
  • Noin joka viides epäili, ettei itse osaisi tai uskaltaisi puuttua kiusaamiseen.

Lähde: Toimihenkilöliitto ERTOn kyselytutkimus kesäkuussa 2019. Tutkimuksessa haastateltiin 18—63-vuotiaita työelämässä mukana oleva suomalaisia.
Otokseen hyväksyttiin mukaan vain palkansaajat, ei yrittäjiä. Lopullinen vastaajamäärä on 1 000.

X