Burleski tuo iloa Helin, 68, elämään, kun adrenaliini ja endorfiinit lavalla ryöppyävät: ”Surut, kivut ja murheet katoavat – olen onnellinen!”
Kun Heli Rämö nousee lavalle burleskihahmo Irenenä, kivut ja kilpirauhassyöpä unohtuvat. Hänen teesinsä on, ettei naisen iällä ole väliä: parhaat sävelmät soitetaan vanhimmilla viuluilla.
Takahuoneeseen on jäänyt porilainen eläkeläinen. Lavalle astuu Irene. © Marjo Tynkkynen
Täällä ollaan pyllyt lomittain. Nimittäin Helsingin Apollo Live Clubin pikkuisessa takahuoneessa. Pöytä pursuaa meikkejä, tasseleita, kimaltavia koruja ja sukkahousuja, kun naiset – ja yksi mies – valmistautuvat burleski-showhun.
Paljaat takamukset ja rinnat vilkkuvat, kun tasseleita asetellaan ja korsetteja kiristellään. Rintaliivit pitää riisua ajoissa, jotta niiden jäljet eivät näkyisi ihossa.
Siivetön Sinisiipi -nimellä esiintyvä burleskitaiteilija haukkaa eväsleipää. Joku vitsailee, että maan vetovoima taitaa jo vaikuttaa. Ei haittaa, sillä tasselit pyörivät sitäkin vinhemmin, hänelle kuitataan.
”Ihanaa päästä lavalle!” joku huikkaa.
”Anteeksi, tissinne ovat edessä”
Porilainen burleskitaiteilija Heli Rämö, 68, vetää jalkoihinsa timanttikoristeltuja verkkosukkahousuja. Samanlaisia pukee vieressä Pasi Ala-Lahti, taiteilijanimeltään Idleman.
”Missä harjanvarsi on, kulta?” kysyy hänen vaimonsa Virpi alias Wendy Flow.
Pariskunta esiintyy tänään yhdessä. Harjanvarsi kuuluu avioparin arjen kuvauksen ennen kliimaksia.
Pissajono kiertyy vessan ovelle.
”Anteeksi, tissinne ovat edessä”, kuuluu kapealta käytävältä.
Adrenaliini virtaa jo veressä. Show alkaa kello 19.30, kun seitsemän yli nelikymppistä Group Marabous -ryhmän jäsentä astuu lavalle.
Heli Rämö nauttii laittautumisesta illan esitystä varten. Burleskitaiteilijan kuuluu olla näyttävä ilmestys. © Marjo Tynkkynen
Ennen esitystä täytyy vielä lisätä huulipunaa. © Marjo Tynkkynen
Kauniit hepenet ovat tärkeä osa burleskiesitystä. © Marjo Tynkkynen
Tasselit ja korut viimeistelevät esityksen. © Marjo Tynkkynen
Esiintyjäkaveri auttaa pukuhuoneessa tasselien liimaamisessa. © Marjo Tynkkynen
Suuri burleski-ilta kutkuttaa jo ennalta
Edellisiltana Heli oli pakannut matkalaukut valmiiksi. Aamupäivällä Heli Rämön auton keula oli kääntynyt kohti Helsinkiä. Ratissa istui puoliso, ja kaiuttimista kuului tulevan illan esiintymismusiikkia.
Suuri burleski-ilta Helsingissä oli alkanut jännittää Heliä jo pari päivää aiemmin. Samalla se kutkutti kivasti vatsaa.
Millainen uusi esiintymispaikka olisi? Yleensä Heli tarkistaa tilan etukäteen, mutta nyt se ei ollut mahdollista.
Hämeenlinnan kohdalla piti pysähtyä muna-anjovis-leivälle.
”Toivottavasti kaikki on varmasti mukana”, Heli huolehtii, kun pari on jo Hämeenlinnan eteläpuolella.
Helin luotsaaman BurRakas ry:n jäsenistä koostuva esiintyjäjoukko nousisi illalla lavalle esittämään oman burleskiesityksensä. Heli oli valmistellut sitä kauan: suunnitellut esiintymisjärjestyksen, musiikin, koreografioiden tarinat ja paljon muuta. Ja pakannut mukaan paljon rekvisiittaa ja tarvikkeita. Myös Irenelle, joksi hän muuttuisi illan aikana.
Sopiva ikä sai burleskiuralle
Heli kiinnostui burleskitaiteesta kymmenisen vuotta sitten. Hän otti selvää, missä esityksiä pääsi katsomaan ja asettui miehensä kanssa yleisöön.
Jokin burleskissa viehätti heti. Lajin huumori, koreografiat, upeat puvut, liikunnallisuus ja tietenkin myös eroottisuus kiinnostivat.
Kun Heli sitten alkoi harkita omaa burleskiuraa vielä kuusikymppisenä, hän kysyi miehensä mielipidettä asiasta. Olenko liian vanha burleskiesiintyjäksi?
”Mieheni sanoi, ettet ole mihinkään liian vanha. Anna mennä vain, jos siltä tuntuu.”
Heli aloitti burleskin ruohonjuuritasolta. Ensimmäinen burleskitunti oli pettymys. Heli oli ajatellut, että opettaja sanoo hänelle, mikä on oikea tyyli juuri hänelle.
”Mutta sen pitää tulla omista aivoista, mielikuvituksesta.”
Helin ensiesiintyminen vuonna 2013 Porin Monttu-ravintolassa oli hurja kokemus. Helin piti mennä lavalle tuuraamaan toista esiintyjää, joten hän joutui lavalle lennosta. Taustalla soiva musiikkikin oli vierasta.
”En ollut ihan oma itseni siellä lavalla. Aloin heti suunnitella omaa koreografiaa.”
Koska eroottisuus ja flirtti yleisön kanssa ovat vahvasti esityksissä läsnä, Heli halusi, että mies hyväksyy vaimonsa harrastuksen. Mustasukkaisuutta ei pariskunnan välillä saa olla.
Pariskunta on pitänyt yhtä vuodesta 1979 saakka ja hitsautunut yhteen. Nykyään Helin mies lähtee burleskikeikoille mukaan, yleensä dj:nä.
”Hänestäkin tämä on hauska harrastus.”
Helillä on jo pitkä kokemus burleskista. Hän aloitti 10 vuotta sitten. © Marjo Tynkkynen
Kannustushuutoja
Kun Heli nousee Irenenä Apollon lavalle, eri-ikäisistä naisista ja miehistä koostuva yleisö puhkeaa villeihin aplodeihin.
Kuuden minuutin mittainen esitys alkaa dramaattisesti brittisarja Poldarkin tunnusmusiikin tahtiin.
Heli kävelee yleisön eteen pukeutuneena tummaan kaapuun valopallot käsissään vilkkuen. Hän on tv-sarjan kaunis Demelza, joka odottaa pimeällä kalliolla haikeana miestään takaisin sodasta.
Helin tarinan alussa tunnelma on kaihoisa. Mutta pian kaapu putoaa maahan, ja Irene antaa tasseleiden heilua.
Samassa dramaattinen musiikki vaihtuu Oon kuumakymppinen-kappaleeksi, jonka huumoriduo Tyyne ja Martta on muokannut Frederikin Kolmekymppisestä.
Helin alaosaa peittävät pikkuiset alushousut. Peppuun kiinnitetyt sydämenmuotoiset ”asselit” saavat kyytiä.
Yleisöllä on hauskaa. Heli saa vauhtia taputuksista ja kannustushuudoista.
Tanssi saa pitsihelmat liehumaan. Iäkäskin nainen haluaa pukeutua naisellisesti, Heli huomauttaa. © Marjo Tynkkynen
Musiikin vaihduttua Summer 1969 -kappaleeksi Helin seuraksi lavalla tulee yksi mies Affodisiac-ryhmästä. Kappaleen lopussa Heli lähtee viemään häntä lavalta pois, ketjuvyöllä vetäen.
Yleensä Heli menee yleisön sekaan tanssittamaan ihmisiä ja jakaa tikkareita rintsikoistaan. Apollossa yleisö on kuitenkin niin kaukana esiintyjistä, ettei hän voi toteuttaa tätä yllätysnumeroa.
Esityksen alussa läikehtivä viitta peittää paljasta pintaa. © Marjo Tynkkynen
Esityksen huipennuksessa tasselit heiluvat. © Marjo Tynkkynen
Group Marabousin motto on, että elämässä pitää olla huumoria ja iloa. © Marjo Tynkkynen
Burleskiharrastus yhdistää Matleena Uusitaloa eli June Tangoa ja Heli ”Irene” Rämöä. © Marjo Tynkkynen
”Musta huumori on kannatellut”
Helillä on todettu kilpirauhassyöpä vuonna 2019. Onneksi syöpäkasvain oli pieni ja saatiin leikkauksella pois.
Pari vuotta aiemmin Helin miehellä oli todettu eturauhassyöpä.
Raskaina syöpävuosina aviopari päätti, että jos tästä selvitään, mitään ei jätetä elämässä tekemättä.
”Musta huumori on kannatellut. Muksuille naurettiin, että toisella on syöpä alapäässä, toisella yläpäässä.”
Koska rakkauden ja huumorin lisäksi seksuaalisuus on heille yhä tärkeää, Helin mies valitsi syöpähoidoiksi rankat sädehoidot leikkauksen sijasta. Leikkauksen myötä miehisyys olisi voinut karista.
”Hän on hyvin seksuaalinen. Syövän aikana hänelle tuli hormonihoitojen takia vaihdevuosityyppisiä oireita, ja muutenkin kunto romahti. Nyt kaikki on kuitenkin palautunut ennalleen.”
Tällä hetkellä kummankin syövät ovat pysyneet poissa, mutta kontrollit jatkuvat yhä.
Heli sairastaa myös pehmytkudosreumaa, fibromyalgiaa. Siinä säryt ja kivut lisääntyvät unettomuuden ja stressin myötä. Heli kokee saavansa burleskista tähänkin apua. Burleski on hänestä hyvää liikuntaa, koska siinä tanssitaan, venytellään ja verrytellään.
Kaiken kaikkiaan burleski on Helin mukaan lisännyt hänen elämäniloaan. Kun adrenaliini ja endorfiinit ryöppyävät, olo on euforinen.
”Esiintyessä surut, kivut ja murheet katoavat. Olen onnellinen!”
Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 4/2023.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti