Reportaasi: Tapio Rupan seksikauppa Antishop myy häpeilemätöntä nautintoa Jyväskylässä - ”Kyse on aisteilla ja ihmismielellä leikkimisestä”
Hämäristä pornokaupoista on kuoriutunut päivänvaloa tulvivia seksuaaliterveyskauppoja. Kävimme tutustumassa sellaiseen ja pohtimassa, miten muutos tapahtui.
Tapio Ruppa on työskennellyt Antishopin yrittäjänä 20 vuotta. Sinä aikana naisasiakkaiden määrä on kasvanut 70 prosenttiin ja ihmisten suhtautuminen seksuaalisuutta kohtaan on muuttunut avoimemmaksi.
”Kokeilepa miltä tämä tuntuu, tällä voi vaikka pakottaa orgasmin!”
Valtavaa mikrofonia muistuttava hieromasauva jyrisee kättä vasten matalataajuista lämmittävää surinaa. Kun kierroksia lisää, sauvalla voi hieroa vaikka hartioita.
”Tämä taas surisee kuin kimalainen.”
Sormen kokoinen pupua muistuttava klitoriskiihotin sirisee nopeaan ja kimakasti. Tuotteiden päristelyominaisuuksia esittelee Tapio Ruppa. Hän omistaa vaimonsa Tarjan kanssa seksuaaliterveyskauppa Antishopin Jyväskylässä.
Ruppa on omien sanojensa mukaan sekatyöläinen, joka on pelottomasti kokeillut kaikkea. Vuonna 1999 hän oli Antishopissa asiakkaana, kun hän näki tiskillä ilmoituksen: haetaan työntekijöitä.
”Kävimme omistajan kanssa kahvilla ja löimme kättä päälle. Tulin tänne liikkeenhoitajaksi.”
Parin vuosikymmenen kokemus näkyy lempeänä ja häpeämättömänä hymynä miehen kasvoilla, vaikka hän puhuu intiimeistä asioista. Ajatus siitä, ettei seksuaalisuutta tarvitse hävetä, näkyy myös itse liikkeessä.
Pitkien loisteputkien kirkas valo lankeaa sokkeloiseen, mutta särmästi järjestettyyn myymälätilaan. Mielikuva hämyisestä ja tuhnuisesta pornokaupasta pakenee jo ovella.
”Kun ostimme vaimoni kanssa liikkeen vuonna 2002, meillä oli visio: tehdään tästä viihtyisä kauppa, jossa puolet asiakkaista on naisia. Ajattelimme, että siinä menisi joitakin vuosia. Yllätyimme, kun tavoite täyttyi uudistuksen jälkeen muutamassa kuukaudessa.”
Magic wand -sauvoja ei alussa ostettu. Asiakkaat löysivät tuotteen vasta, kun niitä alkoi näkyä pornossa. Nyt ne ovat erittäin suosittuja. © Hanna-Kaisa Hämäläinen
Pornoelokuvat olivat ennen hittituote. Niiden myynti tyrehtyi, kun uusi kuvaohjelmalaki (2011) rajasi valikoiman murto-osaan aiemmasta. © Hanna-Kaisa Hämäläinen
Antikvariaatista alkuun
Kun Antishop perustettiin 1960-luvun puolivälissä, se oli antikvariaatti nimeltään Eskon Antikva. Nimi Antishop otettiin käyttöön, kun uusi omistajapariskunta muutti liikkeen Turusta Jyväskylään vuonna 1985. Naisia antikvariaatissa ei juuri asioinut.
”Pojat hakivat käytettyjä Tex Willereitä ja miehet ostivat tiskin alta miestenlehtiä. Toiminta oli hyvin eriteltyä, eroottiset tuotteet pidettiin piilossa.”
Piilottelulle oli muitakin syitä kuin ahdas seksuaalimoraali. Pornolehtien julkaisua ja myymistä rajoitti yhä vuonna 1927 säädetty laki, jota nimi ei ainakaan paranna – Laki epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä. Suomeen salakuljetettiin lehtiä Ruotsista ja Tanskasta. Lisäksi julkaistiin omia, vaikka ne olivatkin laittomia.
Laki, jonka perusteella sensuroitiin jopa kaunokirjallisuutta, ärsytti kulttuuriväkeä siinä määrin, että M. A. Numminen ja Rauli Badding Somerjoki irvailivat sen kustannuksella lain nimeä kantavassa laulussaan. Yhteiskunnan suhtautuminen seksiin oli muuttumassa myönteisemmäksi.
Vuonna 1971 Jallu avasi naismallin reidet ensimmäistä kertaa levälleen ja näytti, mitä niiden välissä on. Sitä ennen kuvat olivat kainompia. Betamaxin ja vhs-formaatin myötä tarjolle tulivat aikuisviihde-elokuvat. Valikoima laajeni hiljalleen myös Antishopissa.
”En ole vielä 70-luvulla itse asioinut alan liikkeissä, mutta olen ymmärtänyt, että välineistöä ei ollut paljon. Perussauvoja ja muovista tehtyjä tekovaginoita ehkä. Vaatetusta oli jo jonkun verran.”
Vuonna 1971 Jallu avasi naismallin reidet ensimmäistä kertaa levälleen ja näytti, mitä niiden välissä on. Sitä ennen kuvat olivat kainompia.
Rennosti kaupoille
Koronapandemia on kiihdyttänyt seksilelujen kysyntää globaalisti niin paljon, että eräät tutkijat ovat väläyttäneet jopa paniikkiostamisen mahdollisuutta.
Ajatus, että ihmiset hamstraisivat tekopeniksiä kuin vessapaperia kuulostaa hassulta. Todennäköisempää on, että koronan myötä meillä on enemmän aikaa tutkia oman kehon tuomia mahdollisuuksia nautintoon. Jotain erikoista huomattiin kuitenkin Antishopissakin.
Kun hallitus sulki Uudenmaan maakunnan koronapandemian alussa, liikkeessä oli pitkään hiljaista kuin hautausmaalla. Sulun purkamisen jälkeen seksikauppa täyttyi kolmen päivän ajan maakuntarajojen yli tungeksivista ihmisistä.
Seksilelujen kiihtyvää menekkiä ruokkii erityisesti verkkokauppa. Globaalin bisneksen on arvioitu lähes kaksinkertaistuvan vuosien 2019–2026 aikana lähemmäs 47 miljardiin euroon.
Antishop-seksikauppa poikkeaa trendistä. Putiikilla on verkkokauppa, mutta sen legendaarinen maine perustuu juuri kivijalkaliikkeen 12 000 tuotteen valikoimaan.
”Netistä kun tilaa hepeneitä, ei niihin välttämättä mahdukaan. Täällä pääsee sovittamaan ja säästyy vaiva, että tuote pitäisi vaihtaa”, kertoo Anna, joka on asiakkaista ainut, joka suostuu juttelemaan toimittajan kanssa.
Toisia liikkeessä asiointi jännittää yhä, mutta etenkin 2010-luvun aikana asiakkaat ovat alkaneet suhtautua ostosreissuun rennommin. Anna uskoo, että vapautuneet asenteet juontuvat siitä, että seksiä ja seksileluja käsitellään julkisuudessa aiempaa enemmän.
Itse hän on lukenut esimerkiksi Riikka Suomisen kolumneja Me Naiset -lehdestä, jossa Suominen puhuu seksistä ja avoimesta liitostaan, jossa eroottisia suhteita saa olla luvan kanssa myös muihin ihmisiin.
”Meillä olisi varaa olla vielä paljon suvaitsevampia toisiamme kohtaan. Toivon, että jokainen saisi olla juuri sen näköinen kuin on ja elää juuri sellaisessa suhteessa kuin haluaa.”
“Homopiirit ovat olleet alan edelläkävijöitä kehittäessään miehille suunnattuja tuotteita”, Tapio Ruppa kertoo. © Hanna-Kaisa Hämäläinen
Silikoni on hygieenisyytensä ja kemiallisen turvallisuutensa vuoksi yleisin seksilelujen materiaali. © Hanna-Kaisa Hämäläinen
Vaihteleva seksuaalimoraali
Joskus 2000-luvun alkupuolella Antishopiin marssi iäkkäämpi rouva. Hän ilmoitti Tapio Rupalle, että tämä on syntinen Saatanan kätyri. Samanlaisesta kohtauksesta kertoo kirjassa Buzz – A Stimulating History of Sex Toy tutkija ja kirjailija Hallie Lieberman, joka työskenteli nuorena erotiikkaliikkeessä Yhdysvaltojen Texasissa.
Tilanne Antishopissa raukesi, kun Ruppa vastasi rouvalle, että hänkin on uskova mies. Nainen ei sanonut enää mitään vaan katosi nieleskellen ovesta. Liebermanin päälle taas oli syljetty, ja hänelle jäi rikottu ja kurja olo.
Suhde seksuaalisuuteen vaihtelee paitsi yksilöiden myös eri ryhmien, yhteiskuntien ja aikakausien välillä. Vapautuminen ei muodosta suoraa viivaa kontrolloidusta kohti rajatonta – emmekä ole historiassa yksin liberaalin seksuaalimoraalimme kanssa.
Kun Vesuvius sylki tuhkaa ja laavaa taivaalle vuonna 79, ei se peittänyt alleen vain Pompeijin kaupunkia ja sen tuhansia ihmisiä silloisessa Rooman valtakunnassa. Kaupungin raunioista on löytynyt myös rikas kokoelma esineitä, jotka kuvaavat seksiä ja sukuelimiä suoraan ja häpeilemättä.
Joukossa on muun muassa tuulikello, jossa gladiaattori taistelee omaa pantterinpäistä fallostaan vastaan ja silmiä hivelevän kaunis marmoriveistos, jossa sarvipäinen satyyri yhtyy nymfiin.
Samaa Pompeijista löytynyttä kokoelmaa, joka koristi lähes 2 000 vuotta sitten leipomoiden seiniä ja varakkaiden ihmisten koteja, pidettiin yleisöltä visusti piilossa, kun alue kaivettiin 1700- ja 1800-lukujen aikana esiin. Vielä 1960-luvulla ainoastaan Napolin arkeologisen museon miesvieraat pääsivät näkemään Gabinetto Segreto -näyttelyn erillisestä maksusta.
Vaikka antiikin seksuaalisuus ei ollut yksilön vapautta korostavaa ja etenkin ylhäisten naisten asema oli tarkkaan säänneltyä, on häpeän liittäminen seksiin vasta myöhemmän historian aikaansaannos.
Asuja löytyy erilaisille vartaloille. Kokovalikoima on laaja: XS–6XL. © Hanna-Kaisa Hämäläinen
Pervoleima kaikkosi
Antishopin takaseinällä roikkuu rivissä kahleita. Kun niihin koskee, ne helähtävät ketjuistaan. Nahka tuntuu käteen paksulta, pehmeältä ja joustavalta. Sisäpinnan karvapehmuste nirskahtaa sormissa kuin silkkipaitaa hypistelisi. Tuntumassa on kitkaa ja sileyttä samaan aikaan.
BDSM- ja fetissituotteet ovat yksi Antishopin myyntivalteista. Siveysvöille, piiskoille, köysille ja suukapuloille on pyhitetty oma huoneen kokoinen tasanne. Alakerrasta löytyy kiiltäviä reisipituisia saapikkaita ja pvc-korsetteja. Kaikki kiiltävä houkuttaa sekä fetisistiä että muuten vain näyttävää asustetta kaipaavaa.
”Nämä ovat valtavan monikäyttöisiä. Nuoret hakevat sekä asuja että piiskoja myös bilekäyttöön”, Tapio Ruppa kertoo.
BDSM- ja fetissituotteet ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka populaarikulttuuri ja keskustelu ruokkii seksiin liittyvien tuotteiden menekkiä. Kun 50 Shades of Gray -elokuva ilmestyi vuonna 2015, ihmisten kiinnostus sidontaan, valtaleikkeihin ja sadomasokismiin kasvoi.
”Ennen 50 Shades of Grayta kinkyjä saatettiin pitää pervoina ja sen ajateltiin olevan jotain tosi rankkaa ja rajua, mitä se ei usein todellisuudessa ole. Elokuvan jälkeen suhtautuminen on muuttunut. Nyt on tajuttu laajemmin, että kyse on aisteilla ja ihmismielellä leikkimisestä.”
Elokuvaa on arvosteltu siitä, että se ohittaa BDSM:lle olennaisen neuvottelukulttuurin: kumppanin kanssa sovitaan etukäteen, mitä seksissä halutaan ja mitä toiselle saa tehdä. Onneksi aiheesta kiinnostuneen ei ole pakko ottaa oppejaan suoraan elokuvista.
”Liikkeessä ihmiset kysyvät neuvoa tuotteiden ominaisuuksista, mutta turvallisuuteen liittyvistä asioista etsitään tietoa netistä ja alan yhdistyksistä.”
Yhdistetty penisrengas ja klitoriskiihotin on suunnattu pareille: nautintoa on tarjolla molemmille. © Hanna-Kaisa Hämäläinen
Ei pelkkä seksikauppa
Tapio ja Tarja Ruppa ovat olleet monessa käänteessä edellä aikaansa. Jo ennen ryhtymistään yrittäjiksi pariskunta kierteli alan eurooppalaisia tapahtumia ja klubeja.
Kun Antishop laajennettiin vuonna 2004 neljään liikehuoneistoon 400 neliön kokoiseksi ja tuotevalikoimassa alettiin huomioida enemmän naisia, Tapio alkoi esitellä kauppaa Keski-Suomen medioissa.
”Minua sanottiin hulluksi, että mitä se Tapsa nyt menee lehtiin puhumaan seksivälineistä. Mutta täällä liikkeessä se näkyi. Ihmisten kynnys tulla käymään madaltui.”
Hulluksi haukuttiin silloinkin, kun Ruppa alkoi 2000-luvun alussa tehdä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja kouluttaa näitä seksuaaliterveydestä. Hän kasasi myös tuotepaketteja apteekkeihin, mutta asiakkaat eivät halunneet puhua apteekin hiljaisuudessa siitä, kuinka heillä on erektio-ongelmia tai vaginan joustavuus on syöpähoitojen vuoksi kadonnut.
”Nyt meillä on systeemi, että lääkärit lähettävät asiakkaita meille. Etsimme heille sopivan apuvälineen.”
Nyt 2020-luvulla tunnustetaan jo julkisesti, että seksuaalisuus ei katoa, vaikka keho ei ikääntyessä toimi kuten ennen. Vanhimmat Antishopin asiakkaat lähentelevät iältään sataa.
Vastaavasti nuori tyttö saattaa tulla liikkeeseen äitinsä kanssa, kun nuori on aloittanut seurustelun, mutta yhdyntä ei onnistukaan.
Yksi tärkeä asiakasryhmä ovat ihmiset, joilla on jokin vamma. Oikein muotoiltu hieromasauva tai panokone voi auttaa, jos masturbaatio ei onnistu ilman apuvälinettä.
Ruppa ajatteleekin, että heillä on Antishopissa monta kauppaa. On hyvän olon kauppa, asukauppa, kenkäkauppa, fetissikauppa ja seksuaaliterveyskauppa. Mutta mistä monen kaupan kauppiaalle tulee työssään hyvä mieli?
”Olin etsinyt asiakkaalle sopivaa liukuvoidetta pitkään, eikä hän uskaltanut enää ärsytyksen vuoksi kokeilla mitään. Kun sopiva sitten löytyi ja tuli tekstiviesti, että kiitos, pelastit elämäni, silloin minulla oli voittajafiilis!”