Mervin ja Christianin mökki seilaa merellä: ”Emme halua matkustaa aina samaan paikkaan”
Perinteinen mökkielämä ei kiinnosta Mervi Wennerstrandia. Hänen ja Christianin kesämökki on Bohemia-laiva, jolla he ovat käyneet yli 130 satamassa. Mökkifiilikseen he pääsevät myös Helsingin keskustan satamapaikoissa.
Mervi ja Christian Wennerstrandin elämämuoto on liikkuvainen. ”Haaveilin laivassa asumisesta jo 1980-luvulla. Christianin kanssa unelmastani tuli totta”, Mervi Wennerstrand kertoo. © Susa Junnola
En ole koskaan viihtynyt kovalla maalla sijaitsevilla kesämökeillä. Kolme vuorokautta on maksimi.
Täällä Bohemia-laivalla minua ja miestäni ympäröi vapaudentunne. Kun lähdemme liikkeelle, riittää että irrotamme köydet tai nostamme ankkurin.
Puolisoni Christian on eläköinyt merikapteeni, mutta hänen mielestään minä olen meistä kahdesta vieläkin omistautuneempi merimies.
Mervin kaulassa oleva ankkuri on tuttavan tekemä. ”Hän työskenteli kultaseppänä, mutta rohkaisin häntä toteuttamaan unelmansa ja opiskelemaan merikapteeniksi.” © Susa Junnola
Mökki ja asunto merellä
Hankimme tämän osa-aikakotimme vuonna 2017.
Monet kysyivät, miksi emme hanki loma-asuntoa etelän auringosta. Vastaus on meille päivänselvä: emme halua matkustaa aina samaan paikkaan.
Laivamme strategiset mitat ovat: pituus 15,6 metriä, leveys 4,3 metriä, korkeus 6 metriä ja syväys 1,8 metriä. Asumisneliöitä on 51. Sen lisäksi meillä on sauna, wc ja kylppäri.
Pisin aika, jonka olemme viettäneet laivallamme, on kolme vuotta. Kun jäänmurtajillakin työskennellyt puolisoni jäi pois uusien laivojen koeajotehtävistä vuonna 2018, suuntasimme kohti Välimerta. Matkan varrella pysähdyimme joihinkin satamiin pitkiksi aikaa. Talvet vietimme Amsterdamissa, Lissabonissa ja Alicantessa. Se oli yhtäjaksoista kesää.
Euroopan rannikoilla on paljon erikokoisia, hyvin toimivia satamia, joissa veneilijät viettävät aikaa yhdessä.
Me olemme lähteneet satamista moottoripyöräretkille, patikoimaan tai padelia pelaamaan. Olemme myös pelailleet petankkia muiden veneilijöiden kanssa.
Helsingissä Katajanokka, Pohjoisranta, Kalasatama, Hietalahti ja Kipparlahti ovat meille tuttuja satamapaikkoja.
Ennen nykyistä elämänvaihettamme asuimme ympärivuotisesti aikaisemmassa laivassamme. Olin ehdottanut vuonna 2002 omakotitalosta luopumista ja laivaan muuttoa. Christian oli heti mukana.
Löysimme Ettrickin Gibraltarilta. Samalla luovuimme moottoroidusta purjeveneestämme, jolla olimme aiemmin viettäneet kaikki kesät.
Pienen puusaunan löylyistä nautitaan viikottain. © Susa Junnola
Huollettavaa riittää
Olen tehnyt ammatillisen urani aikuiskoulutuksen, esiintymisen, urasuunnittelun, fyysisen hyvinvoinnin ja brändinrakentamisen parissa.
Merellä liikkumiseen sain tuntumaa jo varhaisteininä venekerhossa.
Satamiin saavumme aina niin, että Christian ajaa. Merellä saatamme vuorotella, ja välillä täytyykin, jos yhtäjaksoinen siirtymä on pitkä.
Autopilotti pitää suunnan, mutta ei korvaa tähystystä.
Vuodet laivalla ovat harjaannuttaneet teknisiä taitojani. Aivan kuten omakotitalo, myös laiva vaatii jatkuvaa ylläpitoa.
Huollettavia kohteita on sitä enemmän, mitä suurempi alus on.
Erikoisosaamisesta on hyötyä. Kaikki tuntemamme asuntolaivojen omistajat ovat joko teknisten ammattien osaajia tai laivoilla työskennelleitä.
Christian on kipparoinut niin jäänmurtajia kuin isoja rahtialuksiakin. Bohemiaan hän asennutti autopilotin. © Susa Junnola
Irti askeettisuudesta
Suomen oloihin ei voi hankkia laivaa vain kauniin ulkonäön perusteella. Esimerkiksi Hollannin kanavia varten suunnitellut alukset eivät sovi merelle, eikä niissä ole pohjoisessa tarvittavaa eristystä.
Edellinen laivamme oli 24-metrinen ja yli 80-neliöinen. Se kannatti vaihtaa pienempään ennen kuin lähdimme kolmen vuoden reissullemme. Isolla laivalla emme olisi mahtuneet vierasvenesatamiin.
Tällä hetkellä dieselin kova hinta vaikuttaa suunnitelmiimme.
Sähkön suhteen olemme omavaraisia: olemme asentaneet takakannen yläpuolelle kahdeksan neliötä aurinkopaneeleja.
Laivamme rakennettiin Savonlinnassa. Teimme myöhemmin myös jonkin verran muutostöitä. Esimerkiksi alakerran pieni vierassoppi ja -sänky purettiin, tilalle saimme vaatehuoneen.
Laivalla olemme olleet alusta saakka vain oleellisen ympäröimiä.
Sisustuksessa on huomioitava käytännöllisyys sekä aallokossakin turvalliset ratkaisut, mutta kaiken ei tarvitse olla askeettista.
Sisustustyyli ja värit on sovitettu aluksen mahonkiseiniin. Niin päämakuuhuoneessa kuin salongissakin on kristalliset led-valaisimet.
Ennen liikkeellelähtöä teemme meriklaarin eli varmistamme tavaroiden paikallaanpysymisen sekä muun muassa sidomme takakannen oleskeluryhmän kaiteisiin.
Rakastan kauniita kenkiä ja käytän laivallakin buutsien näköisiä kumppareita, joissa on myös vähän korkoa.
Siniset kaakelit ja mahonki tuovat lämmintä tunnelmaa keittiöön. © Susa Junnola
Mervi rakastaa kenkiä. Kumisaapasbootsit ovat hänen löytönsä Amazonista. © Susa Junnola
Kodikas makuuhytti sijaitsee komentosillan alapuolella. © Susa Junnola
Nahkarotseja tarvitaan, kun pari istahtaa satulaan. Ducatit ovat sataman lähellä parkissa. © Susa Junnola
Duolingoa ja leukoja
Laivan takakannella jotkut kiinnittävät huomiota ei-niin-kauniiseen tankoon. Se on kuitenkin käytännöllinen: vedämme siinä leukoja.
Toiset bongaavat pienen, seinälle asennetun pyykinpesukoneen. Me nimitämme pyykkinurkkausta pesulaksemme.
Takakannella on myös puutarhamme. Isossa kukkaruukussa kasvaa tilliä ja basilikaa.
Alakertaa kutsumme salongiksi, musiikkihuoneeksi, tv-huoneeksi tai kuntosaliksi – riippuen siitä, missä käytössä tila on milloinkin. Kahvakuulat, nyrkkeilyhanskat ja muut liikuntavälineet ovat alakerrassa aina käden ulottuvilla.
Kitara ja kosketinsoittimet ovat minun juttujani.
Tuulen salliessa käytämme trimaraaniamme. Se on kolmirunkoinen vene, jolla voi niin polkea, soutaa, meloa kuin purjehtiakin.
Lempipaikkani laivalla vaihtelee sään mukaan. Hyvällä kelillä viihdyn parhaiten takakannella: ylhäällä tai alhaalla.
Aina kun tulee vähänkin ylimääräistä aikaa, otamme puhelimet esiin. Opiskelemme molemmat laivalla kieliä Duolingo-sovelluksella.
Christianin isoäidin kirstu sopii aluksen tunnelmaan. Harmaan sohvan saa nopeasti avattua yövieraille. © Susa Junnola
Pienissä tiloissa pesukone on sijoitettu näppärästi seinälle. © Susa Junnola
Mervi ja Christian ostavat lahjoja laivalleen. Laivakoira oli aiemmin lapsella leluna. © Susa Junnola
Kerrostalotreenejä
Uusille tuttavuuksille kerromme, että asumme maalla ja mökkeilemme kaupungissa.
Kerrostaloasumisessa meillä on vielä hieman totuttelemista.
Hankimme kerrostalokolmion Vantaan Tikkurilasta toissa vuonna. Minä täytän heinäkuussa 61 ja Christian on 71-vuotias. Teimme asuntokaupat ikääntymistä silmällä pitäen.
Ensimmäisenä talvena emme osanneet oikein nukkua maissa: yöpymisten määrä jäi kuuteen.
Jatkossa aiomme veneillessämme pysyä Itämerellä. Olemme leikitelleet ajatuksella, että voisimme vuorovuosina pitää satamanamme Tallinnan Piritaa, Latvian Riga City Marinaa, Tukholman Wasahamnenia ja sekä kotisatamaamme Helsinkiä.
Emme edelleenkään kärsisi hyttysistä mökkeillessämme.
Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 7/2023.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti