”Annoin sinulle 6 000 vuotta, ihminen, ja mitä sinä olet niillä tehnyt?” – Selja Ahavan romaani pohtii luonnon ja ihmisen suhdetta

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kirjailija Selja Ahavan uuden romaanin Nainen joka rakasti hyönteisiä ansiosta perhosia katsoo uusin silmin.
Kirjailija Selja Ahavan uuden romaanin Nainen joka rakasti hyönteisiä ansiosta perhosia katsoo uusin silmin. Kuva: Sampo Korhonen
Nainen joka rakasti hyönteisiä on romaani naisesta, joka selvittää luonnon salaisuuksia. Selja Ahavan viisas tarina on osin tosipohjainen.

Palkitun kirjailijan Selja Ahavan uudessa Nainen joka rakasti hyönteisiä -romaanissa päähenkilö Maria kiinnostuu jo pikkutyttönä perhosista ja hyönteisistä, ja alkaa tutkia niitä. Marialla on esikuva todellisuudessa.

Kuinka Marian tarinasta syntyi romaani?

Saksalaissyntyisen Maria Sibylla Merianin kuolemasta tuli vuonna 2017 kuluneeksi 300 vuotta. Hän on kotimaassaan tunnettu hahmo, ja hänen kuvansa oli yhdessä Saksan markan setelissä.

Olin tuolloin Leipzigin kirjamessuilla ja näin kirjakaupan ikkunassa hänen kirjojaan, joissa hän esitteli suuren havaintonsa: Maria dokumentoi ensimmäisenä perhosen metamorfoosin neljä vaihetta. Kirjojen piirroksissa on esillä perhosen muna, toukka, kotelo ja valmis perhonen. Hän myös tajusi, että hyönteinen liittyy aina johonkin kasviin.

Mutta vielä enemmän minua kiinnosti Marian havainto jatkuvasta muutoksesta. Se, että mitkään asiat tai elämän olemus eivät ole pysyviä, vaan niihin kuuluu muutos. Tämä oli sen aikaisen maailmankuvan kannalta raju havainto.

Se oli ajatus, jota lähdin seuraamaan.

Historiallinen Maria syntyi vuonna 1647, romaanissa hänen elämänsä päättyy 2000-luvun puolella. Miten päädyit ratkaisuun, että romaanin tarina kestää 400 vuotta?

Ehkä se, että annoin Marian jatkaa elämäänsä yli vuosisatojen, oli sellainen vallaton ajatus, joka fiktiossa on mahdollista. Aluksi romaani seuraa hyvin uskollisesti todellisen Marian elämäntarinaa. Mutta en halunnut asettaa tarinaa kokonaan 1600-luvulle, vaan halusin hypätä sieltä eri aikakausiin ja tutkia Jumalan ja luonnon muuttuvaa suhdetta.

Lopulta halusin tuoda Marian tähän päivään, jossa Jumala on menettänyt merkityksensä ja hyönteisetkin ovat kuolemassa.

Selja Ahavan romaani Nainen joka rakasti hyönteisiä

Selja Ahava on kirjailija ja käsikirjoittaja, jonka esikoisromaani Eksyneen muistikirja julkaistiin vuonna 2010.  Hänen teostensa käännösoikeuksia on myyty 25 maahan.

Romaanin toinen päähenkilö on luonto, jota kuvaat tarkasti ja asiantuntevasti. Millainen luonnontieteellinen tutkimustyö kirjoittamista edelsi?

Romaani rakentuu oikeastaan täysin itselleni vieraitten asioiden varaan. Mutta olen kuunnellut Mariaa. Luonnontieteelliset havainnot ovat lähtöisin hänen teksteistään. Hän kiinnitti huomionsa olentoihin, joita ei tuolloin pidetty katsomisen ja tutkimisen arvoisena.

Hän kohdisti katseensa sivuun siitä, mitä yleisesti pidettiin kiinnostavana. Siinä on jotain, mikä koskettaa minua syvästi. Tämä liittyy myös miesten ja naisten väliseen suhteeseen. Maria pohtii katsovatko, kuuntelevatko ja ymmärtävätkö miehet koskaan naisiaan.

Romaanissa esiintyy muitakin todellisia naisia, kuten 1600-luvulla vaikuttaneet Antoinette Bourignon ja Anna Maria van Schurman sekä Iine Kusumoto, 1800-luvulla elänyt Japanin ensimmäinen naislääkäri. Miten löysit heidät?

Anna Maria Van Schurman on mainittu Marian elämäkerrassa, koska hän kuului uskonnolliseen yhteisöön, johon Mariakin liittyi. Todellisuudessa naiset eivät ehtineet tavata.

Sitten löysin artikkelin, joka käsitteli naisten mahdollisuutta osallistua julkiseen keskusteluun ja julkaista ajatuksiaan 1600-luvulla, ja siinä käytettiin van Schurmania ja Bourignonia esimerkkeinä tavoista, joilla nainen saattoi ylittää tuon ”hiljaisuuden muurin”.

Iine Kusumotoon törmäsin tutkiessani hollantilaisten toimia Japanissa 1800-luvulla, ja löysin hänen englanniksi käännetyn elämäkertansa.

Romaani tapahtuu pääosin Euroopassa, mutta ehkä vaikuttavin osuus tapahtuu Japanissa, jota kuvaat tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Vierailitko Japanissa ­romaania kirjoittaessasi?

”Luomakunnalla on tulevaisuus, mutta ihmiskunnan puolesta en ehkä ole kovin optimistinen.”

Olen harrastanut taidoa, japanilaista budolajia 25 vuotta. Sitä kautta minulla on suhde Japaniin, ja olen myös kerran käynyt siellä. Mutta romaanini Japani-osuudet pohjaavat kirjoihin ja valokuviin.

Olen selaillut valokuvia 1800-luvun Yokohaman satamasta, kiotolaisista taloista, rannikon havupuukasvillisuudesta. Lisäksi olen käyttänyt muun muassa 1800-luvulla eläneen tutkimusmatkailijan ja luonnontutkijan Isabella Birdin Japaniin sijoittuvaa matkapäiväkirjaa.

Luonto on nyt korona-aikana jälleen näyttänyt ihmiselle voimansa. Onko romaanisi kannanotto luonnon ja sen monimuotoisuuden puolesta?

Annoin sinulle 6 000 vuotta, ihminen, ja mitä sinä olet niillä tehnyt, Jumala kysyy Marialta romaanin loppupuolella. Otan nämä sanat aika tosissani. Ei ihminen ole täyttänyt rooliaan ihan niin kuin olisi pitänyt. Luomakunnalla on tulevaisuus, mutta ihmiskunnan puolesta en ehkä ole kovin optimistinen.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 8/20.

Lue myös: Limingan kirkkoherra julkaisee Adolf Hitlerin Taisteluni-teoksen suomeksi – Uusi painos ruotii natsijohtajan puheista puuttuvia faktoja

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X