Tatu ja Patu -kirjailijat Aino Havukainen ja Sami Toivonen valitsivat ekologisen elämäntavan: ”Emme halua takertua tavaraan”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kun Aino Havukainen ja Sami Toivonen lähtevät ruokakauppaan, Sami kiinnittää pyöränsä perään kätevän kärryn, jolla kauppakassit on helppo kuljettaa kotiin.
Kun Aino Havukainen ja Sami Toivonen lähtevät ruokakauppaan, Sami kiinnittää pyöränsä perään kätevän kärryn, jolla kauppakassit on helppo kuljettaa kotiin. © Sara Pihlaja 2019
Tatu ja Patu -kirjoista tunnetut kirjailijat Aino Havukainen ja Sami Toivonen välttävät kertakäyttökulutusta. Ekologinen elämäntapa merkitsee tietoisia valintoja, muttei tinkimistä.

Käytiin kaupassa, mutta sitruuna unohtui. Kirjan viimeistelyvaiheessa iski jäätelöhimo. Kun Aino Havukainen ja Sami Toivonen huomaavat jonkin yksittäisen kauppaostoksen puuttuvan, he eivät lähde ostamaan sitä autolla.

Matkan parin kilometrin päähän, Sastamalan keskustan ruokakauppoihin, Aino ja Sami tekevät usein pyörällä. Silloin Sami kiinnittää kotipihassa pyöräänsä peräkärryn, jonne mahtuu kolme ostoskassillista tavaraa.

”Peräkärry on kätevä ja sen ansiosta monelle kauppamatkalle voi suunnata auton sijasta pyörällä”, Sami Toivonen sanoo.

Maalaiskaupunkilaisia vuodesta 2007

Autoilu saa Ainon ja Samin omantunnon kolkuttamaan. Heidän muutettuaan maalaiskaupunkiin vuonna 2007 auton hankkiminen oli kuitenkin välttämätöntä, koska julkista liikennettä kaupungin sisällä ei juuri ollut.

”Autoa tarvittiin etenkin, kun lapset olivat pieniä ja kuljetimme heitä harrastuksiin. Kimppakyytejä toki käytimme silloinkin. Jos nykyään kuljetamme tytärtämme esimerkiksi kauempana asuvan kaverin luokse, hoidamme samalla matkalla muitakin asioita”, Sami sanoo.

Ei osteta uutta huvin vuoksi

Aino Havukainen ja Sami Toivonen haluavat pienentää hiilijalanjälkeään elämällä luontoa säästäen ja kunnioittaen.

”Olen ollut aina ahdistunut maailman tilasta. Jo nuorena olen kelannut kaikenlaista, se on verissä minulla”, Aino kertoo.

Hän uskoo, että haluaisi elää ekologisesti, vaikkei perheessä olisikaan lapsia.

”Mutta esimerkin näyttäminen on tärkeää.”

Luonnon säästäminen näkyy perheen arjessa monessa asiassa: esimerkiksi tavarat käytetään loppuun asti.

”Kännykkäni on vuodelta 2013, ja se toimii toistaiseksi hyvin. Uusimpia ominaisuuksia siinä ei ole, mutta en halua hankkia uutta vain huvin tai vaihtelun vuoksi”, Aino toteaa.

Usein vaatteen käyttöikää voi lisätä viemällä sen ompelijalle. Ainon monissa hameissa on ompelijan ompelema helma.

Usein vaatteen käyttöikää voi lisätä viemällä sen ompelijalle. Ainon monissa hameissa on ompelijan ompelema helma. Sara Pihlaja 2019

Hankinnat kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista

Suuri osa kirjailijapariskunnan kodin huonekaluista, kuten kaappeja ja lipastoja, on hankittu kirpputoreilta tai kierrätyskeskuksista.

”Jos ostamme jotakin uutta, pyrimme ostamaan laadukasta ja hyvää, jotta hankinta kestäisi aikaa”, Sami sanoo.

Aino ja Sami tuunaavat mielellään. Ainon hameista osa on saanut lisää käyttöikää, kun ompelija on ommellut uuden helman rikkoutuneen tilalle. Sami sanoo käyttävänsä farkkunsa ja t-paitansa miltei puhki.

”Pyrin lisäämään vaatteiden käyttöikää sillä, että huollan niitä. Jos esimerkiksi vaatteeseen tulee tahra, putsaan sen heti sappisaippualla ja vedellä, enkä anna lian pinttyä”, Aino toteaa.

Olohuoneen sohvan pari on saanut Ainon vanhemmilta häälahjaksi 20 vuotta sitten. Se palvelee edelleen, sohvatyynyjen kankaat on uusittu kertaalleen ompelijalla.

Taulutvaikaan perhe siirtyi kuutisen vuotta sitten.

”Meillä oli sukulaiselta käytettynä saatu, vanha ja lasten mielestä ruma televisio jostain 1990-luvulta. Kun se lopulta hajosi, eikä sitä enää saanut korjattua, tyttäremme totesivat, että vihdoinkin”, Aino sanoo.

Lomamatkalle junalla

Aino ja Sami sanovat, että vaikka länsimaalainen ihminen yrittäisi mielestään elää hyvinkin ekologisesti, hän todennäköisesti kuluttaa silti aivan liikaa. Omassa elämässään pari ei tunne tinkineensä mistään, mutta tietoisia valintoja ekologisuus vaatii.

Kirjailijapari suostuu esimerkiksi lentämään korkeintaan kerran vuodessa: kyse on työmatkasta johonkin kirjallisuustapahtumaan.

Viime kesänä perhe teki lomamatkan Kööpenhaminaan junalla.

”Junalla matkustaminen on kivaa ja sujuvaa. Yksi reissun kohokohta oli ylittää raiteilla Juutinrauma”, Aino sanoo.

Liikaan jyrkkyyteen kirjailijat eivät usko. Esimerkiksi tyttärien ollessa leikki-ikäisiä he saivat syntymäpäiväkekkerinsä, vaikka se tiesi roskavuorta: paperien lisäksi kertyi kasa muovia, kun lahjapaperien jälkeen lapset yrittivät saada auki muoviin ylipakatut lelut.

”Tämä on yksi syy, miksi emme ole halunneet tuotteistaa Tatua ja Patua muoviukkeleiksi tai muuksi krääsäksi, jota maailma on täynnä”, Sami sanoo.

Aino jatkaa heidän tekevän Tatuja ja Patuja, koska molemmat rakastavat kirjojen tekemistä. Nykyään rytmiksi on vakiintunut yksi kirja vuodessa.

”Hahmoista ei tarvitse pusertaa irti kaikkea mahdollista kaupallista hyötyä”, Aino toteaa.

Kirjailijapari suosii kasvispainotteista ruokaa: lautasella on usein esimerkiksi punaisia linssejä.

Kirjailijapari suosii kasvispainotteista ruokaa: lautasella on usein esimerkiksi punaisia linssejä. Sara Pihlaja 2019

Jokaisella on valtaa

Aino ja Sami eivät osta toisilleen syntymäpäivä- tai joululahjoja. Tavaran sijaan he käyttävät rahaa mieluummin palveluihin, jotka tuovat itselle enemmän vapaa-aikaa ja työllistävät muita: Toiminimen perustanut naapurin nuori leikkasi kesällä pihan ruohoja. Keväällä puutarhuri leikkaa omenapuut.

Yhdessä asiassa pari ei pyri maltillisuuteen: Kirjoja Aino ja Sami ostavat empimättä, ja kodin kirjahyllyt ovat täynnä erilaisia teoksia. Aino sanoo myös tyttärille hankitun aina kaikki kirjat, jotka he ovat halunneet lukea.

”Emme silti halua takertua tavaraan tai määritellä identiteettiämme sen kautta. Esimerkiksi kirjoja, joita emme enää tarvitse, laitamme paljon kiertoon.”

Aino ja Sami eivät kuluta huvin tai vaihtelun vuoksi. He seuraavat aktiivisesti uutisia ja ottavat selvää eri vaihtoehdoista ja niiden ekologisuudesta. Kesällä kodin katolle asennettiin aurinkopaneelit.

Aino ja Sami eivät kuluta huvin tai vaihtelun vuoksi. He seuraavat aktiivisesti uutisia ja ottavat selvää eri vaihtoehdoista ja niiden ekologisuudesta. Kesällä kodin katolle asennettiin aurinkopaneelit. Sara Pihlaja 2019

Aino ja Sami asennuttivat kotinsa katolle viime kesänä 16 aurinkopaneelia. Pankissa Aino on halunnut varmistaa rahastojen todellisen eettisyyden. Ruokakaupassa he suosivat kausiruokaa ja yhä enemmän vegaanisia tuotteita.

Aino sanoo maksavansa tuotteesta mielellään tavallista enemmän, jos hän voi olla varma, että se on valmistettu vastuullisesti.

”En tiedä, kuinka varma tuotteen alkuperästä voi koskaan olla, mutta pyrin siihen, että ostamani tuote olisi mahdollisimman todennäköisesti valmistettu eettisesti kestävästi. Kysyn esimerkiksi usein kaupassa, miten tuote on tuotettu tai lähetän valmistajalle sähköpostia.”

Aino uskoo, että jokaisella on valtaa: kun tarpeeksi moni kysyy vaikkapa vaatekaupassa vaatteen valmistusolosuhteista ja eettisyydestä, myyjä ja valmistaja eivät lopulta voi olla kiinnittämättä huomiota asiaan.

Ainon ja Samin vinkit

Käytä tavarat loppuun asti.

Korjaa ja tuunaa. Uutta ei kannata ostaa vain huvin tai vaihtelun vuoksi.

Ole kiinnostunut maailmasta

Lue ja seuraa uutisia ja ole valmis muuttamaan omia kulutustottumuksia, jos ne osoittautuvat ekologisesti ja eettisesti kestämättömiksi.

Kokeile

Ruokakaupoista saa yhä enemmän ja yhä parempia vegaanisia tuotteita. Yllätyt!

Suosi

kauden vihanneksia ja hedelmiä. Usein ne tunnistaa jo siitä, että ne ovat edullisia ja niitä on isot määrät tarjolla.

Ota

kävelylle mukaan muovipussi ja kerää siihen lenkkeilyn ohessa roskia.

Aamuiset roskienkerääjät

Tupakantumppeja, jäätelöpaperi, nuuskapurkkeja ja tyhjä karkkipussi. Aino ja Sami ovat kesästä lähtien ottaneet aamukävelyilleen mukaansa pussit, joihin he keräävät lenkin aikana vastaan tulevat roskat.

Lenkki on yleensä sama, mutta roskat sen varrelta eivät tunnu loppuvan.

”Emme asu erityisen roskaisella alueella, emmekä vielä vuosi sitten edes huomanneet roskia tienpientareilla. Kun asiaan on alkanut kiinnittää huomiota, roskia on äkkiä siellä ja täällä”, Aino sanoo.

Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat sitä mieltä, että mitä enemmän ihmisellä on varallisuutta, sitä enemmän hänen on tunnettava vastuuta valinnoistaan. Ensi sijassa ekologisuudessa on heidän mielestään kuitenkin kyse asenteesta. Roskaaminen on tästä hyvä esimerkki.

”On vaikea ymmärtää, miksi joku heittää roskia tai vanhoja tavaroita luontoon, josta ne eivät häviä koskaan”, Sami toteaa.

Aino ja Sami keräävät esimerkiksi kasvisten ja hedelmien kuoret keittiössä olevaan emaliastiaan, jonka he tyhjentävät kompostiin päivittäin.

Aino ja Sami keräävät esimerkiksi kasvisten ja hedelmien kuoret keittiössä olevaan emaliastiaan, jonka he tyhjentävät kompostiin päivittäin. Sara Pihlaja 2019

Pieniä arjen tekoja

Aino ja Sami siirtyivät kymmenisen vuotta sitten kasvispainotteiseen ruokavalioon. Se ja säännöllisen ruokarytmi näkyvät yleisenä hyvänä olona ja esimerkiksi aiemmin vaivannut väsymys on vähentynyt.

”Ostamme lihaa nykyään kerran vuodessa. Kinkun sijasta keitän jouluksi ylämaankarjan lihasta suolalihaa. Viime vuosina olemme vähentäneet maitotuotteiden käyttöä: emme juo enää maitoa ja juustoa syömme leivän päällä vain viikonloppuisin”, Aino kertoo.

Ruokahävikkiä kirjailijoiden taloudessa ei juuri tule. Pihan kompostiin päätyy kasvisten ja hedelmien kuoria ja muuta ruoan valmistusvaiheessa tullut jätettä.

Turhaa kemikaalien käyttöä voi usein välttää kurkkaamalla ruokakaappiin: meikin Aino puhdistaa kookosöljyllä. Etikka taas sopii huuhteluaineeksi ja jopa rikkaruohojen torjuntaan.

”Ympäristöteot ovat lopulta pieniä arjen valintoja. Koska ne aika nopeasti muuttuvat rutiineiksi, on jälkikäteen vaikea käsittää, miksei asiaan tarttunut jo aikaisemmin”, Aino kiteyttää.

Lue myös: Pelastuuko maailma, jos syöt kasvispainotteisesti, vältät lentämistä ja vähennät ruokahävikkiä?

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 9/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X