Muotoilija Inni Pärnänen peri 100-vuotiaan frakin – Juhlatakin säilytti leski muistona sen kantajasta jonka kohtaloksi harvinainen onnettomuus koitui

Kun Inni Pärnäsen isoäitinsä isä menehtyi traagisesti lähes 100 vuotta sitten, leski säilytti frakin rakkaana muistona puolisostaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Muotoilija Inni Pärnänen aikoo vetää frakin ylleen tulevaisuudessa, kun juhlaan on taas aihetta – ja mahdollisuus.

Kun Inni Pärnäsen isoäitinsä isä menehtyi traagisesti lähes 100 vuotta sitten, leski säilytti frakin rakkaana muistona puolisostaan.
Teksti: Linda Martikainen

”Isoäitini isän frakki on kulkenut minun matkassani jo yli 30 vuotta. Se kuului Erik Edvard Karille, joka syntyi vuonna 1885 Helsingissä. Hän oli autonasentaja, käsityöläinen siis. Hänellä oli vaimonsa Teklan kanssa kaksi lasta, joista toinen oli isoäitini”, muotoilija Inni Pärnänen kertoo.

Mitä frakkitakista tiedetään?

”Frakki on Teklan vaatturiveljen tekemä. Erik meni naimisiin vuonna 1905, ja frakki on tehty hänelle ehkä häitä varten. Aivan kuten nykyään, frakki oli silloinkin ylemmän luokan asu tai sitten asu tietynlaisissa juhlissa, kuten häissä tai akateemisissa juhlissa.”

Frakin ensimmäinen omistaja oli autonasentaja Erik Edvard Kari. Hän kuoli vain 39-vuotiaana kolarissa, josta oli uutinen Suomen Kuvalehdessä. © Inni Pärnäsen kotialbumi

Frakin ensimmäinen omistaja oli autonasentaja Erik Edvard Kari. Hän kuoli vain 39-vuotiaana kolarissa, josta oli uutinen Suomen Kuvalehdessä. © Inni Pärnäsen kotialbumi

Mitä tiedät Erikin elämästä?

”Erik kuoli traagisesti vuonna 1924 eli hyvin nuorena, vain 39-vuo­tiaana. Erik ajoi autolla raitiovaunun alle. Siitä onnettomuudesta oli pieni uutinenkin Suomen Kuvalehdessä. Siihen aikaan Helsingissä oli vain vähän autoja ja liikennettä, joten se on taatusti ollut hirveä juttu.

Isoäitini eli Erikin tytär oli silloin vasta 5-vuotias. Isoäitini ei ollut kyydissä, mutta uutisen mukaan kolarissa menehtyi toinenkin matkustaja ja kolmas loukkaantui.

Isoäitini joutui ruumishuoneelle tunnistamaan vainajaa. Siitä jäi isoäidilleni elinikäinen trauma.

Erikin kuoleman jälkeen frakki oli varmaan yksi hienoimmista vaatteista, jonka leski halusi miehestään säilyttää. Se oli kaunis ja arvokas muisto rakkaasta puolisosta.”

”Järkyttävä auto-onnettomuus” -uutinen julkaistiin Suomen Kuvalehdessä. © Inni Pärnäsen kotialbumi

”Järkyttävä auto-onnettomuus” -uutinen julkaistiin Suomen Kuvalehdessä. © Inni Pärnäsen kotialbumi

Missä säilytät frakkia?

”Kaapissa, vintissä, milloin missäkin. Se on nähnyt monta erilaista vaihetta omassa perheessäni. Lapset ovat kasvaneet, ja takki on kulkenut mukana.”

Millainen frakki on?

”Frakin housut ovat vuosien kuluessa kadonneet, takki sen sijaan on aika pieni. Hartioista se on naisen kokoa, mutta hihat ovat hirmuisen pitkät. Ihmiset olivat entisaikaan paljon pienempiä kuin nykyään, joten ehkä Erik oli keskimittainen sen ajan mittapuulla.

Frakin kangas on vahvaa, huopa on jykevää ja tiivistä. On ihmeellistä, kuinka kangas kestää, jos se vain on hyvästä materiaalista tehtyä. Meidän maailmamme on nykyään valitettavan kertakäyttöinen.

Takista näkee, että se on huolella tehty. Hihoissa on yhä alkuperäinen vuori, mutta selkään vaihdatin mustan silkkikankaan, koska silkki syö ajan myötä itsensä.

Vaatturi Savimaa laittoi takkiin uuden vuoren ja kavensi hihoja sillä idealla, että minä voisin joskus käyttää sitä. Napit ovat alkuperäiset. Yksi niistä on puuttunut aina – ehkä se irtosi hääjuh­lien pyörteissä?”

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 1/21.

Lue myös: Posliininuket ovat käsityötä parhaimmillaan – Lea Holmalahdelle nukenteko on tuottanut myös mittavan kokoelman

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X