Elintapa kehittää aisteja: Tunnistatko värit yhtä nopeasti kuin hajut?

Tutkimuksessä käytettiin värikoodistoa, jonka avulla voitiin vertailla hajujen tunnistamisen tarkkuutta ja nopeutta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tutkimuksessä käytettiin värikoodistoa, jonka avulla voitiin vertailla hajujen tunnistamisen tarkkuutta ja nopeutta.
(Päivitetty: )
Teksti: Jani Kaaro

Kumpi käy suomalaiselta helpommin, värien vai hajujen nimeäminen? Vastaus on todennäköisesti värien nimeäminen. Asiaa on nimittäin selvitelty monissa tutkimuksissa ja länsimaiset ihmiset nimeävät värit aina nopeammin kuin hajut.

Tulos on ollut niin johdonmukainen, että löydöstä on pidetty universaalina, eli kaikkia ihmisiä koskevana. Muutama vuosi sitten antropologi Asifa Majid kuitenkin osoitti, ettei ilmiö koskettanut kaikkia ihmisiä.

Kun hän teki testin Malaijin niemimaalla elävällä metsästäjä-keräilijä-kansalla, Jahailla, he nimesivät hajut yhtä nopeasti kuin värit. Tulos oli tuolloin ainutkertainen koko maailmassa.

Tuoreessa tutkimuksessa Majidin ryhmä on jatkanut metsästäjä-keräilijöiden hajuaistin selvittämistä. Hän halusi tietää, johtuuko hajujen hyvä tunnistus elinympäristöstä (trooppinen sademetsä), kieliperheestä (Aslian) vai elintavasta (metsästäjä-keräilijä).

Hän valitsi tutkimukseensa kaksi lähekkäin elävää ryhmää, metsästäjä-keräilijäkansa Semaq Berin ja paikallaan elävän Semelai-kansan. Vertailu heidän välillään osoitti, että semaq berit nimesivät hajuja paljon nopeammin kuin semelait.

Majidin mukaan se tarkoittaa, että hajujen tunnistamisen tarkkuus liittyy nimenomaisesti metsästäjä-keräilijäin elintapaan.

X