Gorilla ei koe lapsuustraumaa ihmisen tavoin – Tutkimus: ”Trauman kokeneet gorillat menestyivät elämässä keskimäärin paremmin kuin verrokit”

Vuonna 1974 ruandalaiseen sademetsään syntyi suloinen gorillavauva Titus. Sen ensimmäiset vuodet olivat hyviä, mutta neljän vuoden iässä kaikki muuttui. Salametsästäjät surmasivat Tituksen isän ja veljen, toinen gorilla tappoi Tituksen siskon, ja Tituksen äiti ja vanhempi sisarus pakenivat omille teilleen. Tituksen varhaisvuosiin mahtui siis varsin traumaattisia tapahtumia.

Gorillan kehitystaso neljävuotiaana vastaa noin 9-vuo­tiasta ihmislasta. Jos ihmislapsi olisi joutunut kokemaan näin traumaattisia tapahtumia, sillä olisi varmasti ollut negatiivisia psykologisia vaikutuksia. Ihmisillä lapsuudessa koettu trauma vaikuttaa negatiivisesti myös fyysiseen terveyteen. Mutta miten on gorilloilla? Michiganin yliopiston tutkijat ottivat siitä selvää ainutlaatuisessa tutkimuksessa.

Lue myös: Reportaasi: Sumuisten vuorten gorillat taistelevat uhanalaisina elintilastaan – Näin Päivi Lipponen toteutti pitkäaikaisen unelmansa Ugandassa

Gorilla tietoja vuodesta 1967

Current Biology -sarjassa julkaistu tutkimus tuotti odottamattoman tuloksen: jos gorillat selviävät lapsuusajan traumaattisista tapahtumista hengissä kuuden vuoden ikään, niille ei näytä koituvan samanlaisia terveysongelmia kuin ihmisille.

Tämä selvisi Dian Fosseyn säätiön aineistosta, johon on kerätty tietoja yksittäisistä gorilloista vuodesta 1967 alkaen. Näin tutkijat tiesivät millaisia tapahtumia gorillojen elämänhistoriassa oli ja miten ne olivat elämässä menestyneet.

Aineiston perusteella vaikutti peräti siltä, että trauma vahvisti gorilloja: trauman kokeneet gorillat menestyivät elämässä keskimäärin paremmin kuin verrokit. Vaihtoehtoinen selitys on, että nämä ­yksilöt olivat jo lähtökohtai­sesti muita vahvempia. Jos traumaattinen kokemus ei pystynyt niitä nitistämään, eivät sitten myöhemminkään tulleet vastoinkäymiset.

Gorilloilla on omat keinonsa selvitä lapsuusajan traumoista. Gorillojen sosiaaliset verkostot ovat lujia, joten orvoksi jäänyt poikanen saa usein tarvitsemaansa läheisyyttä ja turvaa muilta gorilloilta.

Tutkijoiden mukaan gorillojen esimerkki kertoo, että traumaattisista kokemuksista voi myös selvitä.

Titus-niminen gorilla eli hyvän elämän Ruandan sademetsissä, vaikka sen alku oli täynnä menetyksiä. Gorilla kuoli 35-vuotiaana vuonna 2009.