Ilmastohistoria uusiksi! – Näytteet hylätystä ydinohjustukikohdasta paljastavat: Grönlanti oli nimensä mukaisesti vihreä
Ainutlaatuiset näytteet hylätystä ydinohjustukikohdasta kirjoittavat ilmastohistoriaa uusiksi.
Grönlannin jääpeite ei olekaan niin pysyvä kuin on luultu.
Kaikki oppikirjat kertovat, että Grönlannin jääpeite on pysynyt kutakuinkin samanlaisena viimeisen 2,5 miljoonan vuoden ajan.
Erikoinen ja odottamaton arkisto kylmän sodan ajalta kertoo kuitenkin toista: noin 416 000 vuotta sitten Luoteis-Grönlanti oli jäätön ja suorastaan vihersi. Tuolloin Grönlannissa kasvoi sammalta ja heinäkasveja ja niiden suojissa eli monia erilaisia selkärangattomia.
Arvostetussa Science-sarjassa julkaistu tutkimus jää varmasti historiaan ainutlaatuisen aineistonsa ansiosta. Kylmän sodan kiihkeimpinä vuosina Yhdysvallat rakensi Luoteis-Grönlantiin jäänalaisia sotilastukikohtia, joihin oli tarkoitus sijoittaa satoja ydinohjuksia.
Päätukikohdassa, Camp Centuryssa, oli tilaa 200 sotilaalle, ja lisäksi siellä oli sairaala, elokuvateatteri ja kappeli. Energiaa tukikohta sai ydinreaktorista.
Grönlannin jääpeite yllätti
Projektiin kuului myös tieteellinen puoli, jonka aikana tutkijat kairasivat näytteitä maaperästä. Vaikka tukikohta hylättiin, näytteet ovat säilyneet, ja nyt Utahin yliopiston tutkijat ovat päässeet niihin käsiksi. Näytteet ovatkin kullanarvoisia, sillä normaalisti kun tutkijat kairaavat jäänäytteitä, he lopettavat siihen mihin jää loppuu.
Nämä näytteet on kuitenkin kairattu siitä alaspäin, eli niissä on muinaista maaperää. Tämän maaperän mukana oli selviä todisteita vihreistä kasveista ja hyönteisistä, jotka elivät nyt jään peittämillä alueilla noin 400 000 vuotta sitten.
Tuohon aikaan elettiin lämmintä kautta kahden jääkauden välillä. Hiilidioksiditasot eivät olleet erityisen korkealla, mutta merivesi oli lämmintä. Kukaan ei kuitenkaan osannut arvata, että sillä olisi ollut näin dramaattinen vaikutus Grönlannin jääpeitteeseen.
Tutkijoiden mukaan löytö tarkoittaa, ettei Grönlannin jääpeite, joka on paksuimmillaan 2–3 kilometriä, ole niin pysyvä kuin tähän asti on uskottu. Päinvastoin, se voi reagoida ilmaston lämpenemiseen yllättävänkin nopeasti.
Lue myös: Seili on luontointoilijan paratiisisaari – Bongaa nämä saariston kasvit!
