Keksintö toi helpotuksen lintulautojen jyrsijäongelmiin – ”Ruoka ei hautautudu pyryllä lumeen eikä siemeniä varise hangelle jyrsijöiden ruoaksi”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Risto Soljennon ruokintapaikka on Kerimäen keskustan tiaisille tuttu paikka jo monen vuoden ajalta.
Risto Soljennon ruokintapaikka on Kerimäen keskustan tiaisille tuttu paikka jo monen vuoden ajalta. © Jere Malinen
Nykyään lintujen ruokkimisesta on tullut koko kansan harrastus ja niinpä tänäkin talvena monen rivi- ja omakotitalon pihapuihin ripustetaan kauralyhteitä ja auringonkukan siemenillä täytettyjä lintulautoja.

Kerimäen komean puukirkon pihamaalle on satanut talven toiset ensilumet, tammikuun loppupuolella. Ensimmäinen talvi ennätti Etelä-Savossakin päättyä jo ennen joulua.

”Onhan tämä ollut luonnon puolesta ihmeellistä aikaa”, kummastelee Risto Soljento.

Yksi asia on kuitenkin varma vähän kuin Turun sinapin mainoksessa.

”Kun kelit viileneveät ja lunta tulee, linnut kyllä ilmestyvät ruokintapaikalle”, Soljento myhäilee ja kaataa pussista pähkinöitä astiaan.

Ollaan kirkonkylän keskustaajaman omakotitaloalueella. Katselen puhdasta lumenpintaa mielenkiinnolla.

Hangella ei näy ensimmäistäkään hiiren, myyrän saati rotan jälkeä, vaikka näissä maisemissa niitä takuuvarmasti asustaa.

Risto Soljento sanoo keksineensä helpotusta lintulautojen jyrsijäongelmiin.

Satusetä jo sen tiesi

Lintujen talviruokinnalla on Suomessa pitkät perinteet. Jo Sakari Topelius kehotti 1870-luvulla lapsia suojelemaan ja ruokkimaan pikkulintuja. Topelius neuvoi, miten linnuille pitää rakentaa koteja asunnoiksi ja miten lintuja tuli ruokkia talvella.

Topelius piti näitä toimia todellisina, viattomina ja opettavaisina huvituksina, joiden avulla ihmiset oppisivat tuntemaan luonnon elävänä ja vapaana – ei kuolleena tai vangittuna.

Nykyään kerrostalojen asukkaat eivät huvituksesta pääse nauttimaan ainakaan parvekkeillaan, sillä useimpien talojen järjestyssäännöt kieltävät lintujen ruokkimisen tautien ja ulosteiden pelossa. Myös monissa taloyhtiöissä ruokinta on aiheellisesti kielletty, ettei se houkuttele ympäristöön jyrsijöitä, etenkin rottia.

Muun muassa Helsingissä on paikoin käyty jopa ”rottasotia” asian tiimoilta.

Sanomalehtien heittolaatikosta lintujen talviruokintapiste

Lähes koko Suomi on tällä hetkellä lumen peitossa. Se on sopiva aika aloittaa lintujen talviruokinta myös rannikolla.

Pihalinnut siirtyvät metsien kätköistä kohti ihmisasutusta. Ajoissa perustetun ruokintapaikan turvin ne ennättävät tottua uuteen ympäristöön ennen talven kovia pakkasia.

Risto Soljennon ruokintapaikka on Kerimäen keskustan tiaisille tuttu paikka jo monen vuoden ajalta. Silti tämän talven uudistukseen totuttelu otti aikansa. Soljento nimittäin rakensi niille ruokailukopin vanhasta sanomalehtien heittolaatikosta.

”Idea oli, että ruoka ei hautautuisi pyryllä lumeen ja siemeniä ei varisisi hangelle jyrsijöiden ruuaksi.”

Eläkkeellä olevan kalatalousteknikon ”pyydys” näyttäisi toimivan. Kopissa käy vilske ja verkkopohja estää ruuan varisemista maahan.

Laatikon etuseinään asennettu irroitettava kalteriaita pitää närhet ja harakat loitolla.

”Niillä on tapana kylvää ruokaa ympäriinsä. Se houkuttelisi ei toivottuja kuokkavieraita.”

Kaltereiden lomasta koppiin sisälle sujahtavat pikkulinnut sitä vastoin syövät silmin nähden nätisti.

Lintujen ruokintapaikka ei kuulu kulkuväylien lähettyville

Talon pihapiiriin perustettavan ruokintapaikan sijoittamisessa Risto Soljento kehottaa tarkkuuteen.

”Vilkkaassa käytössä olevat kulkuväylät, kuten ovensuut ja parkkipaikat ovat linnuille liian rauhattomia einestämispaikkoja.”

Linnut joutuvat pyrähtelemään ihmisen tieltä ja altistuvat näin saalistajille ja hukkaavat turhaan energiaa.

Soljento on sijoittanut oman ruokintakoppinsa sivupihalle keittiön ikkunan alle. Koska vieressä ei ollut lintujen kaipaamia suojapuita, hän haki metsästä muutaman kuusen ja ”istutti” ne rautakangen avustuksella ruokailupaikalle.

”Ensi talveksi korvaan kopin takaseinän toisella kalteriaidalla. Linnut hieman aristelevat liian umpinaista ruokintakatosta”, Soljento aikoo parannella heittolaatikostaan läpilennettävän version.

Tiesitkö?

1. Perinteisiä lintulautaruokien ohella talvilinnuille kelpaa syötäväksi monenlaiset muutkin ruoat aina leivänmuruista häkkilinnuille tarkoitettuihin siemeniin sekä puurosta pannukakkuun ja perunaan.

2. Liian suolaista, voimakkaasti maustettua tai pilaantunutta ruokaa ei linnuille saa tarjota. Pannassa ovat suolatun kinkun rasva ja homeinen leipä.

3. Kaikki ruoka ei kelpaa kaikille linnuille. Runsaalla ja monipuolisella valikoimalla voi vaikuttaa oman lintulautansa vieraisiin.

Lue myös: Näin ehkäiset lintujen talviruokinnan aiheuttamia salmonellatartuntoja

X