Kesäyön soidinlaulu on luonnon paras konsertti

Jaa artikkeliTilaa Seura
”Lintumaailman parhaat konsertit kuullaan puolen yön tietämillä ja aamuyöllä”, kertoo intendentti Aleksi Lehikoinen.
”Lintumaailman parhaat konsertit kuullaan puolen yön tietämillä ja aamuyöllä”, kertoo intendentti Aleksi Lehikoinen. Kuva: Jere Malinen
Seesteisiä kesäöitä ei kannata tuhlata nukkumiseen. Soidinlaulu on mielessä satakielelläkin. Äänessä ovat naaraita houkuttelevat koiraat.

Soidinlaulu kaikuu kesäyössä ja Suomen luonnon laulukirja on kauneimmillaan, kiitos myöhäisimpien muuttolintujen joukossa maahamme saapuneiden yölaulajien.

Linnustomme taitavimpiin trubaduureihin lukeutuvat lurittelijat, kuten vaikkapa viita- ja luhtakerttunen, ovat äänessä öisin.

”Lintumaailman parhaat konsertit kuullaan puolen yön tietämillä ja aamuyöllä. Yösydämellä saattaa olla lyhyt hiljaisempi hetki”, kertoo intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Yölaulajiksi kutsutaan lintuja, jotka ovat aktiivisimmillaan yöllä. Sukulaisuussuhteiltaan epäyhtenäisen joukkion tunnetuimpia siivekkäitä ovat kertut, sirkkalinnut ja satakieli, mutta myös rantakanat, kehrääjä ja kaulushaikara ovat Lehikoisen mukaan yöllä äänekkäimmillään.

”Silloin äänimaisema on hälystä puhdas. Kaulushaikaran matalataajuiset puhallukset voivat kantautua kilometrien päähän eikä kehrääjän hypnoottinen surina peity tuulen huminaan.”

Myös pienempien mestarilaulajien sulosoinnuilla on ollut öisin otollinen hetki kehittyä huikeaksi soidinlauluksi.

”Päivisin hienoudet hukkuisivat kakofoniaan.”

Talvella voi nukkua

Linnuille laulu on työtä. Myös yölaulajille. Äänessä ovat koiraat, joilla kirkkaimpana mielessä on houkutella naaras paikalle ja saada se innostumaan itsestään.

”Ääni ratkaisee”, Aleksi Lehikoinen naurahtaa.

”Kesäyössä on käynnissä keskeytymätön Lintujen Idols tai Voice of Birds.”

Parhailla pesimäseuduilla kilpalaulajia on useita äänessä yhtä aikaa. Se on silloin menoa ja meininkiä, jossa taukoja ei pidetä.

Lehikoinen nostaa esimerkiksi viitakerttusen. Se talvehtii Aasiassa ja saapuu Suomeen touko-kesäkuussa.

”Jos tuuri käy, viitakerttunen laulaa vain muutaman yön ja pariutuu. Heinäkuun lopulla se ryhtyy hivuttautumaan takaisin talvehtimisaluetta kohti.”

Intendentti kertoo valtaosan yölaulajista olevan yksiavioisia lajeja. Kun kumppani löytyy, on laulut laulettu ja mestarin aika vaieta.

Satakielen aariat ovat kauneimmillaan öisin.

Satakielen aariat ovat kauneimmillaan öisin. Kuva: istockphoto

Entäpä milloin yölaulajilla on nukkuma-aika?

Lehikoisen sanoo, että vastaus voisi kuulua ”talvella”.

”Hyönteisiä syövät varpuslinnut viettävät Suomessa muutaman kuukauden. Tuona aikana ne eivät välttämättä juuri nuku.”

Lehikoinen kutsuu voimien keräämistä ennemminkin lepäilyksi.

”Päivisin ne pysyttelevät hetken aloillaan piilossa.”

Keskiverto kesä

Yöllä laulavia lintuja on läpi Suomen. Pohjoisen tunnetuin taituri on Lapin satakieleksikin kutsuttu maakuntalintu sinirinta. Se laulaa tunturikoivikossa tosin päivälläkin, sillä eihän aurinkokaan laske napapiirin pohjoispuolella.

Eniten yölaulajia on Etelä-Suomessa.

”Monille lajeista Suomi on levinneisyysalueen pohjoisreunaa. Joka kesä niiden muutto ei yllä edes Etelä-Suomeen saakka.”

Tänä vuonna toukokuu oli kylmä. Se kampitti kauimpana talvehtineiden lajien muuttointoa ja monen matka tyssäsi jo maamme eteläpuolelle.

”Kesästä vaikuttaisi tulevan keskiverto konserttikesä. Jos kevät olisi ollut lämpimänpi, Suomeen olisi saapunut enemmän yölaulajia.”

Silti Aleksi Lehikoinen kannustaa kaikkia lähtemään tänäkin kesänä yölaulajaretkelle.

Parhaimmat laulumaastot löytyvät reheväkasvustoisilta järvenrannoilta sekä pusikoituneilta pakettipelloilta. Konserttikautta kestää heinäkuun alkupuolelle.

”Mestarilaulajat tykkäävät esiintyä matalan, mutta tiheän kasvillisuuden muovaamilla estradeilla. Vettäkin saisi olla lähistöllä.”

Ylivoimaisesti paras tapa liikkua Lehikoisesta on polkupyörä.

”Silloin kuulee ja näkee enemmän. Aistii kesäyön huuman.”

Lue myös: Koosta on hyötyä soitimella – Näin komea metsokukko maksaa elämänsä aikana suuruudestaan

Tiesitkö?

1. Kesäyössä eivät ole äänessä vain linnut. Pohjois-Suomessa sammakot kurnuttavat vielä kesäkuussa ja viitasammakoiden uppoavan pullon pulputusta kuulee Etelä-Suomessakin.

2. Nisäkkäistä yökonserttiaan pitävät erityisesti päästäiset, joiden kimeää kirskuntaa ja sirinää voi kuulla esimerkiksi tienpientareiden tiheän kasvillisuuden seasta.

3. Hämärän hetki on otollisin ajankohta nähdä pelloilla ruokailevia peuroja, kauriita, hirviä ja jäniksiä.

X