Metsäpeurojen GPS-pannat tuovat lisätietoa peurakannan tilasta – ”Helikopteripannoitus on ollut paras tapa toimia”
Luonnonvarakeskus on seurannut metsäpeurojen elämää GPS-pannoilla vuodesta 2006 lähtien. Pannan on saanut kaulaansa jo yli 200 metsäpeuranaarasta eli -vaadinta niin Kainuussa kuin Suomenselällä.
Peura nukutetaan ennen GPS-pannan laittamista.
Ainoastaan vaatimia pannoitetaan, koska hirvaiden kaulan turpoaminen rykimä- eli kiima-aikaan estää turvallisen metsäpeurojen pannoituksen.
Pannoitusta varten peuroja on otettu kiinni moottorikelkalla ja nukutettu suoraan helikopterista ammutulla nuolella.
”Helikopteripannoitus on ollut paras tapa toimia. Paikalliset metsästäjät kertovat peuratokkien olinpaikat. Niinpä ne löytyvät maastosta helposti”, pannoituksiin osallistunut Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Petri Timonen kertoo.
Pantatutkimusten tarkoituksena on selvittää metsäpeurojen vaelluksia, naaraiden lisääntymistä sekä vasojen selviytymistä.
Metsäpeurakanta on metsästetty jo kerran loppuun
Alkuperäinen metsäpeurakantamme metsästettiin loppuun 1900-luvun alussa. Kanta säilyi alkuperäisenä Venäjän puolella, josta 1950-luvulla alkoi sen paluu takaisin luontoomme.
Kainuussa metsäpeurakanta kävi 2000-luvun alussa noin 1 700 yksilössä, mutta on sittemmin taantunut viime vuosina alle tuhanteen yksilön, osittain muun muassa suurpetojen takia. Suomenselälle metsäpeuroja siirrettiin Kuhmosta 1970–1980-lukujen vaihteessa.
Lue myös: Metsäkauris on pienin – vaan ei näkymättömin hirvieläimemme
Metsäpeurojen Suomi
EU-maista metsäpeuraa tavataan ainoastaan Suomessa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomenselän talvehtimisalueella Pohjanmaalla on tällä hetkellä noin 2 000 metsäpeuraa.
Vuonna 2018 talvehtivan kannan kooksi arvioitiin noin 1 500 metsäpeuraa.
”Suurimmat peuratiheydet tavattiin Kuortaneen, Menkijärven ja Lapuan välisellä alueella, sekä Kauhavan, Voltin ja Kortesjärven välisillä kallioisilla jäkäläkankailla”, kertoo tutkija Antti Paasivaara Lukesta.
Myös Kruunupyyn, Kaustisen ja Vetelin alueella talvehti joitain kymmeniä peuroja kuin myös Vimpelin ja Alajärven välisellä alueella. Pohjoisimmat talvehtijat löydettiin Reisjärven ja Sievin välisiltä kankailta.
Kannonkoskelaisen Pertti Hokkasen yksityisellä kuusipeuratarhalla eläimet ovat niin kesyjä, ettei niitä ole aikomustakaan vapauttaa luontoon. Kuva: Jere Malinen