Mursunluu oli haluttua kauppatavaraa Kiovassa ja jopa Aasiassa asti – Näin islantilainen mursu päätyi viikinkishakin palasiksi Itä-Eurooppaan

Jaa artikkeliLähetä vinkki
mursunluu
© iStock
Miten pohjoisen eläimen jäänteitä päätyi Kiovaan?

Kukapa olisi uskonut, että globaalit markkinat koituivat mursujen kohtaloksi jo keskiajalla. Mursunluu nimittäin oli keskiajan kysytyimpiä esineitä, minkä vuoksi etenkin Grönlannissa ja Islannissa elävät populaatiot metsästettiin jo tuolloin lähes sukupuuton partaalle.

Arkeologeja on kiinnostanut jo pitkään, mistä mursunluu saatiin ja millaisia reittejä pitkin se levisi eri puolille maailmaa. Hiljattain on selvinnyt, että käytännössä kaikki Länsi-Eurooppaan päätynyt mursunluu oli peräisin Grönlannista ja Islannista.

Mutta miten se päätyi Itä-Eurooppaan, sitä ei ole tiedetty. Monet ovat kuitenkin olettaneet, että itäisen mursunluun lähde olisi Barentsinmeri.

Tähän kysymykseen on nyt saatu lisävalaistusta arkeologisilta kaivauksilta, jotka toteutettiin vuonna 2007 Kiovassa, Spaska-kadulla. Näiden yhteydessä löydettiin useita kappaleita mursunluuta sekä mursunluusta veistettyjä Hnefatafl-pelin pelinappuloita. Hnefatafl-peli oli eräänlainen viikinkien shakki.

Mursunluun geneettiset tutkimukset osoittivat, että Kiovan mursunluu ei ollut peräisin Barentsinmereltä, vaan Grönlannista ja Islannista kuten länteenkin päätynyt mursunluu. Idässä se ei suinkaan jäänyt Kiovaan, vaan jatkoi sitä kautta aina Bysanttiin ja Aasiaan asti.

Koska markkina-alue on ollut näin laaja, se selittänee, miksi Grönlannin ja Islannin mursut metsästettiin tuolloin lähes sukupuuttoon. Löytö korostaa Kiovan merkitystä keskiajan suurena kauppakeskuksena, jonne kulkeutui kauppatavaroita hyvinkin etäisistä kohteista.

Lue myös: Jerusalemista löydettiin lähes 3000 vuotta vanha luksusvessa – todennäköisesti kuningaskin käytti sitä

X