Tutkijat: Paperipilli voi olla uhka ympäristölle ja terveydelle
PFAS-yhdisteet rasittavat luontoa ja ovat mahdollisesti haitallisia myös terveydelle. Niitä on esimerkiksi paperi- ja bambupilleissä.
Paperipillejä pidetään ympäristöystävällisinä, mutta joissakin voi olla kemikaaleja, jotka jäävät ympäristöön eivätkä katoa kierrätyksessä.
Muovipilli oli kaikkien huulilla kaksi vuotta sitten, kun EU:n muovidirektiivi astui voimaan. Se kielsi kertakäyttöiset muovituotteet kuten lautaset, aterimet ja muovipillit. Tarkoituksena oli hillitä muovijätteen syntyä.
Uusia keksintöjä syntyi, ja Suomessa julkistettiin muovipilli, joka oli valmistettu biohajoavasta muovista. Pillin luvattiin kompostoituvan yhtä nopeasti kuin koivunlehti.
Tämän jälkeen pillimarkkinoille on tullut monenlaisia yrittäjiä. Tarjolla on perinteisestä muovista tehtyjä monikäyttöisiä pillejä sekä bambupillejä, paperipillejä, lasipillejä ja jopa ruostumattomasta teräksestä tehtyjä pillejä.
Tuore belgialaistutkimus on selvittänyt, miten ympäristöystävällisiä pillit ovat.
PFAS-yhdisteet voivat haitata terveyttä
Tutkimuksessa pilleistä mitattiin perfuorattujen alkyyliyhdisteiden eli niin sanottujen PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia.
PFAS-yhdisteet tunnetaan paremmin ”ikuisuuskemikaaleina”, sillä ympäristöön päästyään ne ovat erittäin kestäviä. PFAS-yhdisteitä käytetään elektroniikasta tekstiileihin ja suksivoiteisiin, joten ihmiset altistuvat niille päivittäin ja yllättävistäkin lähteistä. Tutkijat ovat huolissaan PFAS-yhdisteiden terveysvaikutuksista, sillä niiden tiedetään häiritsevän hormonitoimintaa.
Antwerpenin yliopiston tutkijat olettivat, että paperipilleissä voisi olla korkeita PFAS-pitoisuuksia, sillä paperipillit hylkivät vettä. Tämä ominaisuus niihin saadaan nimenomaisesti PFAS-yhdisteillä. Tulokset vahvistivat oletuksen: kaikissa tutkituissa paperipilleissä oli PFAS-kemikaaleja. Moni PFAS-aine löytyi vain paperipilleistä ja osa niistä hyvin korkeina pitoisuuksina.
Toiseksi suurin PFAS-kemikaalien kuorma oli ympäristöystävälliseksi mielletyissä bambupilleissä. Muovipillien osalta tulokset olivat epäselvät, sillä muovien lisäaineet tekivät mittauksista epäluotettavia. Tulokset kuitenkin osoittivat, että niissäkin on PFAS-yhdisteitä, mutta vähemmän kuin paperi- ja bambupilleissä.
Miten PFSA-yhdisteet päätyvät pilleihin?
Tutkijat olettivat, että lasipilleissä ei olisi ollut PFAS-kemikaaleja, mutta tulokset osoittivat toista. Kahdessa lasipillibrändissä oli varsin korkeita pitoisuuksia perfluorotetradekaanihappoa eli PFTeDA:ta. Sama PFAS-kemikaali oli vallitseva myös bambupilleissä. Vain teräspillit olivat vailla PFAS-yhdisteitä.
Tutkimus ei vastaa, miten PFAS-yhdisteet pilleihin päätyvät. Osaan ne lisättäneen tarkoituksellisesti veden hylkimisen vuoksi, mutta osa voi päätyä mukaan vahingossa. PFAS-yhdisteet eivät katoa kierrätyksessä, ja jos pillit tehdään kierrätysmateriaalista, kemikaalit voivat seurata mukana.
Teräspillit olisivat vapaita PFAS-yhdisteistä, mutta terästeollisuus ei muutoin ole ympäristöystävällistä, ja teräspillien paino lisäisi kuljetukseen liittyviä päästöjä.
Ongelmatonta pilliä ei siis näytä olevan olemassakaan.