Uusia sarvipäitä saapuu Suomeen – Saksanhirvi seuraa ilmaston lämpenemistä

Saksanhirvestä eli isokauriista uumoillaan ilmaston lämmetessä uutta nisäkäslajia Suomeen. Aivan ennenkuulumaton vieras se ei kuitenkaan ole.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Saksanhirvi eli isokauris on hirven jälkeen Euroopan suurin hirvieläin.

Saksanhirvestä eli isokauriista uumoillaan ilmaston lämmetessä uutta nisäkäslajia Suomeen. Aivan ennenkuulumaton vieras se ei kuitenkaan ole.
Teksti: Jere Malinen

Joskus toimittaja sananmukaisesti törmää tahtomattaan uutiseen. Niin kävi, kun saksanhirvi ilmaantui marraskuisena yönä metsäkauriille perustamaani riistanruokintapaikkaan.

Isokauriin nimelläkin tunnetun saksanhirven vierailun paljasti valvova silmä, riistakamera. Vaikka eläin tulikin täysin tyhjästä, aivan ennenkuulumaton ruokavieras se ei ole.

Ruokintapaikka sijaitsee Itä-Savossa Rantasalmella. Näillä nurkilla Venäjän rajan läheisyydessä on nähty saksanhirviä ennenkin.

Lokakuussa 2015 Kerimäellä ammuttiin hirvijahdissa maraali eli eräs saksanhirven alalaji.

”Sen arveltiin saapuneen Suomeen itärajan takaa”, muistelee Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Esa Hinkkanen.

Vastaava metsästysvirhe tapahtui hiljattain myös Oulun lähellä Iissä. Siellä kaadetun saksanhirven epäiltiin hiipineen Suomeen Ruotsin puolelta.

Itärajan loikkarit

Ilmaston lämmetessä Suomi onkin saamassa eläimistöönsä uuden sarvipään. Saksanhirviä asustaa luonnonvaraisena niin Ruotsissa kuin Norjassakin. Venäjän puolella Karjalan kannaksella saksanhirviä myös tarhataan. Itä-Suomessa havaittujen eläinten onkin arveltu olevan tarhakarkulaisia.

Näköhavaintoja saksanhirvistä on kertynyt hiljakseen läpi 2000-luvun. Esimerkiksi joutsenolainen Markus Rossi havaitsi 7.8.2007 kaksi suurehkoa, sarvetonta hirvieläintä, jotka hän tunnisti saksanhirviksi eläinten juostessa auton keulan editse.

”Ajattelin ensin, että eläimet olivat kuusi- tai japaninpeuroja. Ne olivat kuitenkin kauttaaltaan ruosteisen punaruskeita, aivan kuten saksanhirvet”, eläimiä hyvin tunteva Rossi muistelee.

Kahta vuotta tuotakin havaintoa aiemmin lintuharrastaja kiikaroi samoilla seuduilla pellolla olevaa eläintä. Hän epäili sitä saksanhirvinaaraaksi.

Tuolloin haastattelemani silloisen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) hirvitutkija Kaarlo Nygrén piti havaintoja luotettavina.

”Edellinen varma havainto saksanhirvestä, tosin kuolleesta, on 1970-luvulta. Tuolloin sudet tai irtokoirat kanniskelivat Venäjältä saksanhirven kappaleita Kaakkois-Suomen puolelle”, Nygren kertoi.

Riistakamera tallensi Suomessa harvinaisen saksanhirven metsästä. Tosin lämpenemisen myötä sen jälkiä voi löytyä yhä useammin.

Riistakamera tallensi Suomessa harvinaisen saksanhirven metsästä. Tosin lämpenemisen myötä sen jälkiä voi löytyä yhä useammin. © Jere Malinen

© Jere Malinen

© Jere Malinen

Ruotsin siirtolaiset

Nykyään Kaarlo Nygrén on jo eläkkeellä ja Rktl:kin vaihtunut Luonnonvarakeskukseksi, mutta saksanhirvet ovat ja pysyvät.

Luonnonvarakeskus tiedotti marraskuussa Ruotsin puolella asuvista saksanhirvistä.

”Eläimiä tavataan metsästettäväksi asti Uumajan pohjoispuolella. Havaintoja on tehty useammista yksilöistä aina Kalix-joen tuntumasta asti.”

Luonnonvarakeskuksen mukaan nuorten urosten on havaittu tekevän levittäytymisvaelluksia pidemmällekin vakiintuneilta elinalueiltaan Ruotsissa.

”Tämän vuoksi voidaan pitää varsin todennäköisenä, että Iissä ammuttu saksanhirvi oli tullut Suomeen Ruotsista.”

Niin sanottu Perämeren pohjukan leviämisreitti ei ole ennenkuulumaton eteläisempiin oloihin sopeutuneille hirvieläimille. Myös metsäkauris levittäytyi aikoinaan samaa reittiä myöten pohjoiseen Suomeen.

Leudot talvet tulivat

Toinen väylä Suomeen voisi riistantutkijoiden mukaan suuntautua kaakosta Venäjän kautta.

”Toistaiseksi sieltä on tullut vain saksanhirven aasialaisen alalajin maraalin yksilöitä. Nämä ovat olleet tarhakarkureita venäläisistä metsästyspuistoista. Suomeen levittyvä saksanhirvi on metsästyslaissamme määritelty pyyntiluvanvaraiseksi hirvieläimeksi.”

Samaa mieltä oli aikoinaan Kaarlo Nygrénkin. Hänen mukaansa venäläiset viranomaiset ja yksityishenkilöt ovat muutenkin siirtäneet Karjalan kannakselle kaikenlaisia villieläimiä, jopa Ruokolahdella kuuluisaksi tulleita leijonia.

”Pysyvää saksanhirvikantaa Suomeen tuskin muodostuu, elleivät talvet leutone entisestään”, Nygrén ennusti 15 vuotta sitten.

Jälkiviisaana voidaan todeta, että juuri niin on käynyt.

Lue myös: Onko siperianmaaorava seuraava nisäkäslajimme? Tämän vuoksi se on luokiteltu haitallisimpien vieraslajien joukkoon

X