Uusi vuosi, uudet matkamäärät

Laskin, että viime vuonna kävimme kolmessatoista maassa. Uusi vuosi on vielä matkustusmäärien suhteen arvoitus, mutta tarkoituksemme on yrittää pysytellä paikoillaan mahdollisimman paljon.

Kuulostaa ehkä hullulta tavoitteelta matkabloggaajille, mutta olemme pyrkineet jo jonkin aikaa tietoisesti vähentämään matkustamista.
Syy on osin ekologinen, mutta ennen kaikkea se, että jatkuva reissuelämä on melko kuluttavaa.

Tarvitsemme paikallaan olemista jo siksikin, että voisimme keskittyä paremmin tekemiseemme ja tuottaa vieläkin laadukkaampaa tekstiä. Olemme myös olleet liikekannalla yli kaksi vuotta, lokakuun viimeisestä päivästä vuonna 2016 alkaen, joten kaipaus paikallaan olemiseen alkaa olla suuri.

Emme suinkaan ole pahoillamme siitä, että olemme viime vuonnakin nähneet maailmaa.
Uusia maita emme tosin viime vuonna kolunneet lainkaan, mutta syynä on se, että olemme halunneet palata lempipaikkoihimme uudelleen.

Uusi vuosi 2018 alkoi Japanin Hida Takayamassa… © IL

31. lokakuuta 2016 luulimme lähtevämme reissuun puoleksi vuodeksi ja palaavamme sen jälkeen takaisin normaaliin elämänrytmiimme Helsingissä. Tavoite oli tuon puolen vuoden aikana levätä ensin Balilla ja nähdä sitten hieman uusiakin paikkoja.

Uusia maita ja paikkoja kertyikin. Kävimme Australian joka osavaltiossa ja territoriossa, sekä Uudessa-Seelannissa. Australiasta teimme kahdentoista päivän risteilyn, jossa vierailtiin Uudessa-Kaledoniassa, Vanuatulla ja Fidzillä. Jälkimmäinen on edelleen itäisin paikka, jossa olemme käyneet.
Uudesta-Seelannista lensimme Marokkoon, uusi maa meille sekin.

Olemme kirjoittaneetkin siitä, kuinka tuolla matkalla Uudessa-Seelannissa yt-viikate heilahti kohdalleni ja elämämme muuttui. Ennen lähtöä tietysti hyvästelin työtoverit ja muistutin, että näkisimme taas toukokuussa. Suurinta osaa heistä en ole tavannut sen koommin.

Jatkoimme siis matkustamista ja etenimme Espanjaan.
Kävimme välillä Tukholman kautta Suomessa myymässä tavaroitamme ja tapaamassa ystäviä ja sukulaisia.

Asetuimme ensin kesäksi Belgradiin, josta lensimme Tallinnan kautta Suomeen.
Sieltä jatkoimme Kuusamossa, Tampereella, Salossa, Turussa ja Helsingissä vietetyn kuukauden jälkeen Siperian junalla Vladivostokiin, jossa odotti lokakuun puolivälissä lento Japaniin.

Viime vuosi myös vaihtui Japanissa, Hida Takayaman pikkukaupungissa vuorten kainalossa. Japanista suuntasimme Balille, sieltä uudelleen Uuteen-Seelantiin ja taas takaisin Balille, jossa sadekausi osoitti lopultakin loppumisen merkkejä.

Balilta lähdimme kohti Suomea. Viivähdimme pari päivää tiukkapipoista ja kallista mainettaan paljon paremmassa Singaporessa, testasimme Qatar Airwaysin tarjoaman ilmaisen yön Dohassa viiden tähden hotellissa ja tömähdimme Suomeen kävelemään Näsijärven jäälle.

Kesän vietimme jälleen rakkaassa Belgradissa, jonne matkasimme Tallinnan ja Wienin kautta.
Lentoja kertyi viime vuonna kaikkiaan neljätoista. Tanjalle se on huippuvuosista hädin tuskin kolmasosa.

Kävimme myös työmatkalla Italiassa ja Espanjassa ja välissä pidimme pienen loman Ranskassa.
Loppuvuodesta palasimme Belgradiin, taas Tallinna-Wien -reitityksellä, josta teimme vielä työreissun Slovakiaan, Wienin kautta luonnollisesti.

…ja päättyi Serbian Belgradissa. © IL

Vuosina 2016-17 vietimme yhtä soittoa yli viisi kuukautta eteläisellä pallonpuoliskolla.
Puolentoista vuoden aikana Aasiassa ja Oseaniassa vierähti kymmenen ja puoli kuukautta,
Pohjois-Afrikassakin muutama viikko.

Se oli todella mahtavaa ja mieleen ovat painuneet kohokohdat.
Niitä tuntui olevan perä perää aina saapumisesta pitkän tauon jälkeen Balille, Etelän ristin tuijotteluun ja kanojen kasteluun ystäväperheen talolla Australiassa, patikointeihin Uudessa-Seelannissa ja saunomiseen Siperiassa, kun pukuhuoneen ikkunasta näkyy Baikal, sekä onsenissa lillumiseen ja ystävien kanssa baaritiskillä notkumiseen Japanissa.
Kaiken jälkeenkin Eurooppa on kuitenkin alkanut taas houkutella.

Nyt kun uusi vuosi alkoi, haaveenamme on asettua Belgradiin ja tehdä täältä matkoja ulkomaille, aivan kuten teimme ennen Helsingistä.
Etäisyydet täältä melkein mihin tahansa ovat vain kovasti lyhyempiä kuin Euroopan pohjoislaidalta meren takaa. Lentojen hinnatkin ovat eri luokkaa.

Välillä ihastelimme myös Singaporen siluettia… © IL

Eikä aina tarvitse lentää.
Eräässä FB-ryhmässä heränneen keskustelun myötä aloin laskea maita, joissa olen käynyt muuten(kin) kuin lentäen.

Laskujeni mukaan niitä on 32, eli yli puolet käymistäni 63 maasta. Tanjalla on maita 89 ja suhdeluku varmaankin samaa luokkaa.
Viimeksi matkasimme maateitse juurikin Slovakiaan Itävallasta ja päinvastoin.

Syksyisen matkamme aina Roomasta Pohjois-Espanjaan huristimme junilla ja busseilla ja baskialueellakin bussikyyti osoittautui oivaksi tavaksi kierrellä seutukuntaa.

Nimenomaan Manner-Euroopassa maateitse matkustaminen ympäriinsä on suhteellisen helppoa ja usein edullistakin.
Paitsi jos asuu Suomessa.

…ja nautimme pintxoja baskialueella. © IL