Kulturelli Turku on helposti lähestyttävä kaupunki – Jalkapatikka ja fölläri kuljettavat nähtävyyksien äärelle
Kun Turku nimettiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011, nurkkakuntaisuus sai väistyä kansainvälisen ilmapiiriin tieltä.
Heti kun aurinko pilkistää, turkulaiset etsiytyvät Aurajoen rannalle empirerakennusten ja kauniiden siltojen tuntumaan.
Varför Paris, vi har just Åbo? haastaa ohi vilahtavan kangaskassin printti Turun keskustassa. Vapaasti lauseen voisi kääntää siten, että Turku on Suomen Pariisi.
Kysymyksessä on itua. Miksi kasvattaa hiilijalanjälkeä lentämällä Pariisiin, kun junalla pääsee Turkuun ekologisemmin ja rivakammin.
Maaliskuun alkupuolella eurooppalainen tunnelma alkaa jo kohota Aurajoen rannoille. Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välisellä rantakaistaleella istahdetaan puistonpenkeille lattekahvit kädessä ja aletaan jaaritel.
Flanöörit Aurajoen rannalla
Pikku pakkasta pelkäämättömiä asiakkaita kököttää jo kevyttoppatakeissa ja kaulahuiveissa Tintån terassilla Läntisellä rantakadulla.
Aurajoen ranta on Turun sydän selvästi muulloinkin kuin kesällä. Rantaan rajoittuvissa kortteleissa on monia kiinnostavia ravintoloita ja kahviloita, joiden liepeillä näkee flanöörejä, kiireettömiä kuljeskelijoita.
Onhan tässä toki jotain Pariisista tuttua.
Pariisin läpi virtaava Seine jakaa kaupungin oikeaksi ja vasemmaksi rannaksi, rive droite ja rive gauche. Turussa ollaan täl pual ja tois pual jokke. Tois pual on Turun nykyinen keskusta.
Turku on oikeastaan jopa parempi kuin Pariisi, huomauttaa Kui Designin yrittäjä, 20 vuotta Turussa asunut Anna Hormio.
”Turkukin on kulturelli ja romanttinen kaupunki, mutta sen kokoinen, että sitä on helppo lähestyä.”
Historia tutuksi föllärin kyydissä
Miljoonakaupunki Pariisissa matkailija joutuu kulkemaan metrolla bongatakseen päänähtävyydet, mutta Turussa ne näkee jalkapatikassa tai kaupunkipyörä föllärillä.
Varsin pian tulee selväksi, että urbaanin pinnan alla Turku on arvokas kulttuurikehto, jonka kautta länsimainen kulttuuri saapui Suomeen.
Suomen vanhimmassa kaupungissa riittää historiallisia helmiä ja aikakerrostumia.
Harvalla kaupungilla on 1200-luvulta peräisin oleva linna, maan alta löydetty keskiaikainen kaupunginosa (Aboa Vetus) ja värikäs sekä verinen historia, joka on inspiroinut kirjailijoita Mika Waltarista Kristiina Vuoreen.
Turun historiaan eivät kuulu Pariisin tapaan suuri vallankumous tai saksalaisten miehitys vaan toistuvat tulipalot. Pelkästään 1600-luvulla kaupunki paloi seitsemän kertaa. Syyskuun 1827 palo oli suorastaan katastrofaalinen. Tuli tuhosi keskustan lähes kokonaan.
Ei ihme, että ajatusleikki ”jos Turku ei olisi palanut” kiehtoo yhä paikkakuntalaisia.
Keskiaikaisista rakennuksista jäi jäljelle vain kaksi: Turun linna ja tuomiokirkko, joka paloi vain osittain.
Juuri nämä kaksi tekevät Turusta aivan erityisen.
Näköaloja, säpinää ja kansainvälisiä tuulia
Turulla ei ole Eiffel-tornia eikä Sacré-Coeurin portaita, mutta näköalapaikkoja on monta: Samppalinnan- ja Vartiovuorenpuisto, Kakolan- ja Puolalanmäki…
Galeries Lafayetten terassille pärjäävät Wiklundin tavaratalon 9. ja 10. kerrokset. Kattobaari Walo on oiva paikka Turun tutkailuun lintuperspektiivistä. Sisätiloissa porisevat keski-ikäiset, nuoriso säpisee ulkoterassilla. Nuori mies sytyttelee paksua sikaria ja katselee Vartiovuorelle.
80-luvun sisäänpäinlämpiävä kaupunki on eurooppalaistunut.
”Nurkkakuntainen ja ahdasmielinen Turku oli muuttunut 30 vuodessa kansainväliseksi näyttämöksi”, paluumuuttaja muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä luonnehti taannoin Vivassa.
Pääsy Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011 avasi kaupunkia.
”Se oli merkittävä sysäys esimerkiksi turkulaisen ruokakulttuurin kehittymiselle nykyiseen kukoistukseensa”, kertoo Visit Turku Archipelago Oy:n PR & viestintäpäällikkö Heli Nieminen.
Lue myös: Nostalgiaa: Muistatko Miljoonasateen keikan veden alla?
Joenranta on uusi olohuone
Kulttuuripääkaupungiksi nimittämisen jälkeen Turusta alkoi muotoutua jollain taval ”groovy”, rennompi. Joenrannasta tuli kaupunkilaisten olohuone ja vanhoihin taloihin virisi elämää. Rettigin vanhasta tupakkatehtaasta tuli Taiteen talo, Vanhankaupungin väripilkku.
Näyteikkunassa Kauppatorin lähellä muistutetaan ”Sustainability is sexy”. Moni vaatekauppa on lopettanut, mutta keskusta on alkanut kierrättää. Parhailla liikepaikoilla on laadukkaita second hand -liikkeitä, joihin tullaan penkomaan Helsingistä asti. Maanantaimarketin ovella on ennen yhtätoista jono.
Mitä kaupungille kuuluu vuonna 2050?
Toimitusjohtaja Kristiina Kukkohovi Visit Turku Archipelagosta uskoo ilmastonmuutoksen koituvan Turun hyväksi. Kun kesät kuumenevat sietämättömiksi Etelä-Euroopassa, moni matkailija suuntaa pohjoiseen. Turku saaristoineen on suosittu piilopaikka ”maksukykyisille, autenttisuutta ja hyvinvointia hakeville matkailijoille”.
Kesäinen Turku jää kutkuttamaan mieleeni. Voisin piiloutua lehmusten varjoon Kirkkopuiston terassille ja rauhoittua kuuntelemaan Tuomiokirkon kellojen ikiaikaista kumahtelua.