Myrskyluodon Maijan maisemat heräävät jälleen eloon Tiina Lymin uudessa versioinnissa – Seura kävi kuvauspaikoilla

Pikkubussi pomppii ja huojuu. Kapenevaa tietä ympäröi karu metsikkö, jonka käkkäräiset männyt ja matalat katajat sojottavat punertavanharmaan graniitin keskeltä. Koivutkin ovat kitukasvuisia: tämä on varpujen valtakuntaa.

Matkaamme Myrskyluodon Maijan luo tai ainakin suomalaisia sykähdyttäneen tarinan nykymaisemaan Getaan Manner-Ahvenanmaan pohjoisosaan. Pääsemme tutustumaan paikkoihin, joissa Tiina Lymin käsikirjoittama ja ohjaama elokuvaversio Myrskyluodon Maijasta kuvataan.

Uusi elokuvaversio tullaan näkemään ensi vuoden alussa, mutta ensimmäisen kerran Myrskyluodon Maijan tarina hurmasi suomalaiset 1970-luvulla. Varsinkin Anni Blomqvistin kirjojen pohjalta tehty, Åke Lindmanin ohjaama tv-sarja sykähdytti. Se vei katsojat 1800-luvun saaristolaiselämään, jossa luonto ei antanut armoa mutta rakkaus oli palavaa. Lasse Mårtensonin sarjaan tekemiä sävellyksiä kuunnellaan vieläkin.

Bomarsundin alueella pääsee tutustumaan Oolannin sotaan, joka on Tiina Lymin elokuvassa enemmän läsnä kuin 1970-luvun Myrskyluodon Maija -sarjassa. © Tommi Tuomi

Pohjois-Ahvenanmaan Getan kuvaus­paikan lavasteet puretaan kuvausten jälkeen, mutta kauniit rantakalliot jäävät. © Tommi Tuomi

Patikoiden perille

Matka päättyy, kun horisontissa pilkahtelee sininen meri. Kitulias kasvusto antaa tilaa sileälle kalliolle, jolla seisovat myrskyluodon Maijan ja miehensä Jannen elokuvakodin hirsirakennukset, navetta ja talo. Rantakallioilla kuvataan jo kohtausta, jossa viskellään silakoita tiinusta toiseen.

Kuvauspaikka sijaitsee yksityisen tien päässä, joten omalla autolla sinne ei sovi suunnata. Syrjäiseen kolkkaan voi kuitenkin patikoida. Lavasteet puretaan kuvausten päätyttyä, mutta meritunnelma säilyy sellaisena kuin se on ollut vuosisatoja. Rauhallisia rantakallioita riittää istua ja ihmetellä.

Pääosien näyttelijät Amanda Jansson ja Linus Troedsson harppovat nahkatossuissaan tervehtimään. Näyttelijät ovat yhtä hymyä, sillä kuvaukset ovat olleet parhaimmillaan aidosti meren äärellä.

”Koska tämä kaikki on Maijan ja Jannen!” Jansson sanoo ja levittää käsiään maisemaan.

Pian näyttelijät joutuvat palaamaan silakkatiinujen luokse. Askeleet heiluttelevat Janssonin villahameen helmaa, Troedssonin sinertäväraitaisen liivin selkämys seuraa perässä.

Mukana myös linna

Uutta Myrskyluodon Maija -elokuvaa on kuvattu myös Kastelholman linnan ympäristössä Maarianhaminasta koilliseen. Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linna seisoo edelleen ryhdikkäänä paikoillaan. Se rakennettiin 1300-luvulla pienelle saarelle, mutta maankohoamisen vuoksi vesi ei enää ympäröi sitä kokonaan. Linnan jykevien kiviseinien sisällä voi kesäkaudella vierailla kaikkina viikonpäivinä.

Kun linnalta jatkaa matkaa itään, vastaan tulee Bomarsundin alue. Sen heinikosta nousee metrin paksuisten muurien murrettuja osasia siellä täällä. Bomarsundin linnoitus tuhottiin Oolannin sodassa vuonna 1854.

1970-luvun tv-sarjassa Oolannin sota varjostaa myös Maijan ja Jannen elämää, vaikka taistelut eivät Myrskyluotoon ylläkään. Uudessakin elokuvassa sota on läsnä.

Oolannin sodan todellisiin tapahtumiin pääsee tutustumaan Bomarsundin vierailukeskuksessa, joka avautui 2022. Vanhat esineet, pienoismallit ja videoteokset kertovat kiinnostavan tarinan linnoituksen rakentamisesta, sen toiminnasta ja tuhosta.

Jatkamme Bomarsundista kakkostietä pitkin Prästöön, jonne pääsee, kun nappaa välissä Saaristolauttojen, paikallisittain Töftölinjenin lossin. Tuuli solmii takkuja hiuksiin, vaikkei olekaan myrskylukemissa. Mieli matkaa Maijan aikaan ja saariston karuun elämään, jossa ei todellakaan siirrytty saarelta toiselle mukavasti lossin avulla.

Uutta elokuvaa kuvattiin myös keskiaikaisen Kastelholman linnan ympäristössä. © Tommi Tuomi

Bomarsundin alueella pääsee tutustumaan Oolannin sotaan, joka on Tiina Lymin elokuvassa enemmän läsnä kuin 1970-luvun Myrskyluodon Maija -sarjassa. © Tommi Tuomi

Tuoreita kalaherkkuja

Lossin tasaisen kyydin jälkeen Manner-Ahvenanmaa jää taakse. Matka jatkuu Vårdön saaressa ohi lehmälaidunten ja heinäpeltojen. Punertava tie vie sillan yli, toisenkin, kolmannen ja neljännen.

Ravintola Kallasin pihapiirissä valtava päärynäpuu hukkuu lumenvalkoisiin kukintoihinsa. Kukko huutelee silkkikanojensa keskeltä niin, että ravintolan omistajien tervehdys jää melkein kuulematta.

Hanna ja Timo Vetriö muuttivat Turusta Maarianhaminaan 1990-luvulla. Kallasia he ovat pyörittäneet vuodesta 2019.

”Täällä maalla on rauhallinen tunnelma. Tuntuu, että asiakkaillakaan ei koskaan ole kiire. Meillä on ympäriinsä pysähtyneitä kellojakin”, Hanna Vetriö kertoo.

Pöytävarausta ravintolaan kannattaa tiedustella etukäteen. Ruoaksi on tietysti tarjolla lähivesistöjen kalaa – kevään antimiin kuuluu siika, heinäkuussa ahven. Runsaan ja suloisen suolaisen lounaan kruunaa vanhan navetan ravintolaksi ehostettu miljöö.

Paikka liittyy Myrskyluodon Maijaan siten, että rakennuksen hirret on latonut paikoilleen Myrskyluoto-kirjasarjan kirjoittajan poika Bengt Blomqvist.

Ravintola Kallasista saa kalapainotteista kauden lähiruokaa kiehtovassa miljöössä: Myrskyluodon Maija -kirjailijan pojan rakentamassa navetassa. © Tommi Tuomi

Kirjailijan kotona

Matka jatkuu Kallasista pohjoiseen kohti Simskälaa ja Myrkyluodon Maijan luojan Anni Blomqvistin kotitaloa. Samannimisessä saaressa Myrskyluodon Maijakin asui lapsuutensa. Meri sinertää nyt kaikkialla, minne katseensa kääntää.

Kahdeksan kilometrin matkanteon jälkeen vastaan tulee valkea puutalo, jonka ikkunankarmit säihkyvät turkooseina. Talon sisällä aika tuntuu pysähtyneen. Sisustus on lähes ennallaan: keittiössä paikoillaan nököttää Annin aikainen puuhella, jonka ääressä hän istuskeli ja lisäili klapeja pesään. Samalla hän kirjoitti tarinoitaan mustaan vahakantiseen vihkoonsa.

Täällä Anni tähysteli ikkunasta, joko hänen kalastajamiehensä palaisi reissultaan.

Talon toisessa päädyssä avautuu erillinen yksikerroksinen siipi, jonka Bengt Blomqvist rakensi äidilleen 70-luvulla kirjailijatuvaksi.

Olohuoneen peräseinä on silkkaa kirjahyllyä, toisella seinällä roikkuu valokuvia: kirjailijan lapsuudenkoti, puoliso sekä pojat. Sohvalla, pöydällä ja hyllyillä näkyy pehmoleluja ja erilaisia tyynyjä – kirjailija sai vierailijoilta lahjoja ja halusi pitää ne esillä.

Kirjoituspöydällä kehyksissä poseeraa Myrskyluodon Maijan esikuva, 1800-luvulla syntynyt Maria Mickelsdotter. Anni ei koskaan tavannut Mariaa, mutta kuuli hänestä paljon kertomuksia.

Perimmäisessä kamarissa Anni Blomqvist nukkui. Kauniin kiehkuraisin kuvioin tapetoitu huone näyttää siltä, kuin kirjailija olisi vain lähtenyt asioille ja palaisi pian. Siististi pedatun vuoteen kupeessa yöpöydällä lepäävät kolmet silmälasit, Raamattu sekä pienet muistikirjat.

Yöpöytään nojaamaan jäänyt kävelykeppi muistuttaa, ettei kirjailija ole vain ulkona. Tavaroiden ja tunnelman ansiosta Anni Blomqvistin perintö elää talossa vahvana. Myrskyluodon Maijan ansiosta hänen perintönsä elää edelleen myös oman kodin ulkopuolella.

Lue myös: Viehättävä Maarianhamina tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa – Listasimme Ahvenanmaan helmen parhaat nähtävyydet!

Myrskyluodon Maijan hahmon loi Anni Blomqvist, joka eli koko ikänsä Ahvenanmaalla. © Tommi Tuomi

Anni Blomqvistin poika Bengt rakensi äidilleen heidän kotitaloonsa kirjailijasiiven. Kotimuseo on lähes Annin aikaisessa kunnossa. © Tommi Tuomi

Täällä kirjailija Anni Blomqvist kirjoitti tarinoitaan. Hänen kotimuseonsa sijaitsee Simskälan saarella Vårdön kunnassa. © Tommi Tuomi