Neuschwansteinin linna on satumainen matkakohde – Vieraile Prinsessa Ruususen linnaa inspiroineessa kohteessa Saksan Alpeilla

Etelä-Saksassa Baijerin Alpeilla kohoava Neu­schwansteinin linna oli kiikkunut reissuhaaveideni kärjessä jo pitkään, ja koronapandemian hellitettyä suuntasinkin suoraan sinne. Neuschwanstein on Saksan suosituimpia nähtävyyksiä, ja pieneen Hohenschwangaun kylään saapuessa on helppo ymmärtää miksi.

Kylän yläpuolella vuorenrinteellä lähes kokonaan valkoisena hohtavan Neuschwansteinin torneineen erottaa jo kaukaa.

Vastapäisellä rinteellä kylää vartioi pienempi Hohenschwangaun linna, ja etelässä kohoavien vuortenhuippujen välissä aukeaa turkoosi Alpsee-järvi. Pohjoispuolella maisemaa hallitsee Lech­joen laakso.

Prinsessa Ruususen linnan esikuvana toimineessa Neu­schwansteinissa on jotain taianomaista ja traagisen kiehtovaa, sillä liittyyhän linna kiinteästi rakennuttajansa, Baijerin kuningas Ludvig II:n (1845–1886), dramaattiseen elämään.

Sijainnistaan ja suosiostaan johtuen linna vaatii vierailijalta hiukan vaivannäköä ja valmistautumista, mutta elämys palkitsee kävijän.

Erityinen pakopaikka

Neuschwansteinin rakennutti vain 18-vuotiaana valtaan noussut kuningas Ludvig, joka oli eksentrinen hahmo ja keskittyi hallitsemisen sijaan omaan haavemaailmaansa ja lukuisiin rakennusprojekteihinsa.

Ludvig rakasti saksalaisen mytologian ritaritarinoita, mikä näkyy erityisesti Neu­schwansteinissa. Linna suunniteltiin yksityiseksi paratiisiksi, jossa Ludvig saattoi paeta todellisuutta tarujen maailmaan. Seinämaalaukset kuvaavat muun muassa joutsenritari Lohengriniä ja Graalin maljan ritari Parsifalia.

Keskiaikaisen ritarilinnan ulkoasun ei saa kuitenkaan antaa hämätä. Neuschwansteiniin rakennettiin aikansa huipputekniikkaa: ilmakanavalämmitys, juokseva vesi, vesivessat, ruokahissi, puhelin sekä sähköinen soittokellojärjestelmä. Rakennusprojektit veivät kuninkaan vararikkoon.

Linna ei koskaan valmistunut, ja Ludvig ehti hädin tuskin asua siellä ennen kuolemaansa. Kesäkuussa 1886 vallankaappaajat tulivat hakemaan hänet Neuschwansteinista hoitoon ja holhottavaksi Bergin linnaan. Pari päivää myöhemmin 40-vuotias Ludvig ja tämän lääkäri löydettiin kuolleina linnan järvestä. Tapahtu­mien tarkka kulku ei koskaan selvinnyt – oliko kyseessä murha, itsemurha vai vahinko?

Neuschwansteinin rakennustyöt lopetettiin, ja linna avattiin yleisölle vielä samana vuonna. Keskeneräisenäkin se tarjoaa kiehtovan kurkistuksen legendaksi nousseen kuninkaan mielenmaisemaan.

Suunnittelu kannattaa

Neuschwansteinin linnassa voi vierailla vain opastetulla kierroksella. Liput ostetaan ennakkoon netistä, ja varsinkin kesällä ne voivat olla loppuunmyytyjä viikkoja etukäteen.

Hohenschwangaun kylän lippukojulla myydään aamulla pieni määrä saman päivän lippuja, mutta kokemuksesta en suosittele tätä keinoa. Herätys on aikainen, jonossa kuluu aikaa, eikä kierroksen kellonaikaan voi juuri vaikuttaa – jos liput edes riittävät kaikille.

Kylästä löytyy lippukojun lisäksi parkkipaikat, bussipysäkki ja muut palvelut. Paikalle on tultava ajoissa, sillä siirtyminen kylästä linnalle on vierailijan omalla vastuulla.

Reippaat kävelevät 40 minuutin nousun Neuschwan­steinille, muut turvautuvat bussiin tai hevosvaunuihin, jotka liikennöivät tauotta kysynnän mukaan. Kyydit maksetaan käteisellä. Edes bussi tai hevoset eivät vie suoraan linnan portille, vaan ylhäällä odottaa noin 10 minuutin kävely.

Seurueeni päätyi bussiin; se on halvempi vaihtoehto, ja tie jättöpaikalta linnalle on alamäkeä. Jättöpaikan läheltä löytyy Pöllat-rotkon ylittävä Marienbrücken näköalasilta sekä kylän puolelle antava näköalapaikka.

Kierros linnassa kestää noin 35 minuuttia, ja sen aikana valokuvaaminen ei ole sallittua. Lopussa osaa tiloista voi tutkia omaan tahtiin. Linnaan ei saa viedä isoja laukkuja tai lastenvaunuja, mutta vaunuille löytyy säilytystila.

Paluumatkaan kylälle pätevät samat vaihtoehdot kuin tullessa. Mikäli aiot vierailla myös Hohenschwangaun linnassa, jätä kierrosten väliin vähintään 2,5 tuntia, sillä siirtymisiin kuluu aikaa.

Neuschwanstein sopii liikuntaesteisille tietyin varauksin. Esteettömyys on huomioitu kylässä, ja linnassa on hissi pyörätuolia tai rollaattoria varten. Hissin kapasiteetti on rajallinen, joten vieraita pyydetään olemaan yhteydessä lippukojuun etukäteen.

Liikuntaesteiset ovat kuitenkin samojen kuljetusvaihtoehtojen varassa kuin muutkin. Kokoontaitettavan standardikokoisen pyörätuolin saa mukaan hevosvaunuihin, mutta vaunuissa ei ole ramppia. Neuschwansteiniin vievää kävelyreittiä ja bussia ei suositella reitin jyrkkyyden vuoksi.

Milloin vierailla?

Neuschwanstein on auki ympäri vuoden muutamia juhlapäiviä lukuun ottamatta.

Kesällä säät ovat hyvät ja luonto vehreä, mutta turisteja on eniten. Linna on upea näky myös syksyllä ja talvella, mutta sää tekee helposti tepposet. Lumisina tai jäisinä päivinä bussit ja hevoset eivät kulje, ja näköalasilta on talvella usein suljettu. Sumu taas verottaa elämystä merkittävästi, kun ympäristö häviää näkyvistä.

Kannattaa miettiä jo etukäteen, mitä kaikkea alueella haluaa nähdä ja millä aikataululla. Kylästä löytyy myös Hohenschwangaun linna, Wittelsbachin hallitsijasuvun historiaa esittelevä Baijerin kuninkaiden museo sekä Alpsee-järvi, jonka ympäri menee kaunis kävelyreitti. Kesällä järvellä voi uida tai soudella.

Läheinen Füssenin kaupunki on Saksan kuuluisan romanttisen tien päätepiste ja tarjoaa Hohenschwangauta idyllisempää baijerilaista tunnelmaa.

Neuschwansteinin linna on siis suunnittelua vaativa matkakohde, mutta satumainen kokemus ja sen kiehtova historia yhdessä henkeäsalpaavan maiseman kanssa saa kävijän hetkessä koukkuun ja palkitsee vaivannäön.