Jatkuva pissahätä – Mistä se johtuu ja miten yliaktiivista virtsarakkoa voi kouluttaa? Lue 10 kysymystä virtsaamisongelmista

Jaa artikkeliTilaa Seura
Myös vähäinen liikunta, ylipaino ja tupakka altistavat virtsaamisongelmille.
Myös vähäinen liikunta, ylipaino ja tupakka altistavat virtsaamisongelmille. © istockphoto
Jatkuvasti vessahätä, kirvelyä tai karkailua. Virtsaamisongelmien taustalla voi olla yhtä hyvin liika juominen, huono tapa kuin vakava sairaus.

Jatkuva pissahätä on kiusallinen vaiva. Mikäli vessahätä piinaa alituisesti, tiheävirtsaisuuden syy on hyvä selvittää. Kysyimme 10 kysymystä yliaktiivisesta virtsarakosta – näin kysymyksiin vastaa urologian erikoislääkäri Henrikki Santti Mehiläisestä.

1. Mistä jatkuva pissahätä johtuu?

On varsin suhteellista, mikä on jatkuva. Jos käy vessassa viidestä seitsemään kertaan päivän aikana, määrä on vielä varsin normaali. Tavallisesti tiheävirtsaisuudella tarkoitetaan tilannetta, jolloin vessassa on käytävä monta kertaa yöllä tai enemmän kuin kymmenkunta kertaa päivässä. Oleellista on kiinnittää huomiota myös siihen, onko vessassa käymisen tarve lisääntynyt lyhyessä ajassa merkittävästi ja tuntuuko se haittaavalta.

Yleinen syy vessassa juoksemiselle on liika juominen. Kesähelteitä lukuun ottamatta riittää, että juo vettä silloin, kun on jano, ei litratolkulla päivässä.

Alkoholi ja kofeiini lisäävät munuaisten poistamaa nestemäärää, eli lisäävät vessakäyntejä. Myös vähäinen liikunta, ylipaino ja tupakka altistavat virtsaamisongelmille.

Tiheävirtsaisuuden syy on silti hyvä selvittää lääkärissä, sillä toisinaan taustalla saattaa olla sairaus, kuten virtsatieinfektio. Miehillä tyypillinen syy on eturauhasen liikakasvu.

2. Miksi vessahätä tulee keskellä yötä?

Munuaiset erittävät virtsaa melko tasaisesti vuorokauden ympäri eli virtsaa syntyy myös yöllä. On tavallista, että virtsarakon kapasiteetti ei riitä koko yöksi, ja yön aikana herää kertaalleen vessaan.

Jos yöllisiä vessakertoja on useita, taustalla voi olla esimerkiksi uniapnea tai muut uniongelmat. Virtsaa voi erittyä tavallista enemmän myös sydänsairauden tai lääkityksen takia.

Tavallisesti virtsarakkoon mahtuu vähän alle puoli litraa virtsaa. Rakko voi kuitenkin olla synnynnäisesti tätä pienempi. Virtsarakon kokoon voi vaikuttaa muun muassa sädehoito tai virtsarakkotulehdus. Virtsarakko voi pienentyä myös ikääntymisen myötä.

”Jos yöllisiä vessakertoja on useita, taustalla voi olla esimerkiksi uniapnea tai muut uniongelmat. Virtsaa voi erittyä tavallista enemmän myös sydänsairauden tai lääkityksen takia.”

3. Miten rakkoa voi kouluttaa?

Joskus ahkera vessassa käyminen voi olla tapa. Näin saattaa olla esimerkiksi silloin, kun virtsaamismäärä on tavallista pienempi. Rakon kouluttaminen tarkoittaa sitä, että vessaan menoa siirtää esimerkiksi 10 minua siitä, kun vessahädän tuntee. Myös varmuuden vuoksi -käynnit jätetään väliin.

Tarvittaessa voidaan välttää kahvia, teetä ja alkoholia, jos ne ärsyttävät virtsarakkoa.

Jos vessassa joutuu käymään tavallista useammin, yksi apuväline asian selvittelyssä voi olla virtsaamispäiväkirja, johon merkitään päivän aikana juotu nesteiden määrä, vessassa käyntien lukumäärä ja virtsan määrä.

Tavallisesti ihmisellä tulee vessahätä, kun virtsarakkoon on kertynyt virstaa pari, kolme desilitraa, eikä vessassa käyntiä ole syytä siirtää.

4. Miten yliaktiivisen rakon saa rauhoittumaan?

Yliaktiivinen virtsarakko voi tarkoittaa niin tiheää tarvetta käydä vessassa kuin virtsankarkailua, joka on yleistä etenkin ikääntyvillä naisilla.

Rakkolihas toimii tahdosta riippumatta, ja jos virtsarakko on yliaktiivinen, lihas alkaa supistella jo pienestä määrästä virtsaa. Tämä tuntuu vessahätänä. Naisilla tämä voi liittyä esimerkiksi iän myötä kuivuviin limakalvoihin, heikkoihin lantionpohjalihaksiin tai virtsaputken sulkijalihasten toiminnan heikkenemiseen. Toisilla auttaa rakon kouluttaminen, jotkut saavat apua lantionpohjalihaksia jumppaamalla ja osa turvautuu suojiin.

Jos yliaktiivinen rakko haittaa arkea merkittävästi, rakon toimintaa voidaan rauhoittaa lääkkeillä. Viime vuosina lääkehoidot ovat kehittyneet, ja aikaisemmin tyypilliset sivuvaikutukset, kuten suun kuivuminen ja ummetus, ovat nykyään harvinaisempia.

5. Mistä miesten virtsankarkailu johtuu?

Syitä on monia ja tyypillisintä virtsankarkailu on ikääntyvillä miehillä. Merkittävä syy on eturauhasen liikakasvu, myös eturauhasen toimenpiteet voivat heikentää sulkijalihaksia. Jotkut lääkkeet, kuten masennuslääkkeet ja antihistamiini, voivat altistaa virtsankarkailulle.

Toisinaan taustalla voi olla laajentunut eturauhanen, mihin voi liittyä myös ylivuotoa. Tämä tarkoittaa, että virtsarakko on ajan kuluessa venynyt ylisuureksi ja kun rakon sulkijalihakset nukkuessa rentoutuvat, osa virtsasta karkaa.

6. Miten suurentunutta eturahasta hoidetaan?

Eturauhasen liikakasvun syytä ei tiedetä, mutta se yleistyy iän myötä. Liikakasvuun voi liittyä monenlaisia virtsaamisoireita, joita voidaan hoitaa useimmiten tehokkaasti lääkkeillä. Tätä ennen on kuitenkin hyvä kartoittaa elämäntavat ja sulkea verikokeella pois syövän mahdollisuus.

Usein hoidoksi riittää elämäntapaohjaus ja tilanteen seuraaminen. Lääkehoidossa paras tulos saavutetaan yleensä useamman lääkkeen rinnakkaisella käytöllä. Jos lääkkeistä ei ole apua, eturauhasen liikakasvua voidaan hoitaa höyläys- tai laserhoidolla.

7. Mistä tunnistaa virtsatulehduksen?

Tiheästä virtsaamistarpeesta ja siitä, että pissaamiseen liittyy kirvelyä. Joskus oireena ovat myös alavatsakivut. Etenkin iäkkäillä virtsatietulehdukseen voi liittyä lisäksi kuumetta ja sekavuutta. Virtsatulehduksesta kärsivät miehiä enemmän naiset. Se on harvinainen nuorilla ja työikäisillä miehillä, mutta ikääntymisen myötä vaiva lisääntyy miehilläkin.

Virtsatietulehdus voidaan tunnistaa virtsanäytteestä tehtävällä bakteeriviljelyllä. Lääkäri voi kuitenkin määrätä naisille antibioottikuurin yksittäiseen tulehdukseen oireiden perusteella ilman laboratorionäytettä.

Toisin kuin usein luullaan, virtsatietulehdusta ei voi saada uimisesta tai kylmettymisestä.

”Tihentynyttä vessassa käymisen tarvetta voivat aiheuttaa diabeteksen lisäksi myös esimerkiksi Parkinsonin tauti, masennus, MS-tauti ja dementia.”

8. Pitääkö huolestua, jos virtsassa on verta?

Jos havaitsee virtsassa verta, on hakeuduttava viipymättä lääkäriin. Melko yleinen verivirtsaisuuden syy on virtsarakon tulehtuminen, johon voi liittyä tihentynyttä virtsaamistarvetta ja kipua virtsatessa. Munuaissairaudet voivat aiheuttaa verivirtsaisuutta, samoin eturauhasen liikakasvu ja virtsatiekivet. Vakavammillaan kyse voi olla virtsarakkosyövästä.

9. Voiko diabetes lisätä vessassa käyntejä?

Voi etenkin silloin, jos diabetes on vasta havaittu tai hoitotasapaino ei ole muista syistä hyvä. Tämä johtuu tavallisesti siitä, että keho yrittää tasapainottaa sokerin määrää erittämällä sokeria virtsaan. Tihentynyttä vessassa käymisen tarvetta voivat aiheuttaa myös esimerkiksi Parkinsonin tauti, masennus, MS-tauti ja dementia.

10. Voiko stressi aktivoida pissahädän?

Moni tunnistanee tilanteen, että jännittävässä tilanteessa tulee vessahätä. Virtsanmäärä ei tällöin lisäänny, mutta rakko reagoi virtsanmäärään tavallista herkemmin. Tämä on normaalia ja paras ratkaisu tilanteeseen on käydä vessassa. Pitkään jatkuessaan stressi voi olla yksi rakon yliaktiviisuteen vaikuttavista tekijöistä.

Lue myös: Loppu lirahtelulle! Näin koulutat yliaktiivisen rakon ja vähennät virtsankarkailua

Lue myös: Kärsitkö virtsankarkailusta? Ikävän vaivan saa kuriin – Lue asiantuntijan neuvot

X