Rakastuminen on elimistölle stressitila – Näin se muuttaa aivojen toimintaa: ”Miehistä tulee pehmeämpiä ja naisista mukautuvampia”
Vastarakastunut pursuaa serotoniinia, mikä saa aikaan ekstaasin kaltaisen läheisyyden ja hyvänolon tunteen, tietää THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.
Rakastuminen aiheuttaa elimistölle stressitilan.
Rakastuminen on mukavaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa, mikä on totta ja mikä tarua rakastumiseen liittyen.
Rakastuminen toimii masennuslääkkeen tavoin.
Totta ja tarua. Vastarakastuneen hermosolut tuottavat runsaasti mielialaa kohottavaa serotoniinia. Myös masennuslääkkeet vaikuttavat serotoniinin aineenvaihduntaan ja korjaavat hermosolujen toimintaa aivoissa.
Toisaalta vakavasti masentuneen on melko mahdotonta rakastua, sillä oma olo tuntuu arvottomalta ja huonolta. Masentunut kokee, ettei ole toiselle tarpeeksi hyvä ja mieli tekee vain vetäytyä omiin oloihin.
Rakastuminen voi olla elimistölle raskasta.
Totta. Rakastuminen on elimistölle stressitila, sillä stressihormonin eli kortisolin tuotanto voimistuu niin naisilla kuin miehillä ja vie ylikierroksille. Rakastuneen ajatukset pyörivät rakastetun ympärillä, ja hän voi kokea unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja uhmata jopa kipua.
Vaikka ajatukset olisivat miellyttäviä ja ruusunpunaisia, stressitila ei tee pitemmän päälle hyvää. Ajan myötä hormonimuutokset toki väistyvät ja elimistö palautuu normaaliin.
Rakastuneen miehen testosteronin tuotanto lisääntyy.
Tarua. Rakastuneen miehen testosteronintuotanto vähenee 40 prosenttia, sen sijaan naisella se tuplaantuu, jolloin sukupuolet lähentyvät toisiaan. Vaikka muutokset ovat erisuuntaisia, testosteronimuutoksen psykologiset vaikutukset ovat samanlaisia: miehistä tulee aiempaa pehmeämpiä ja naisista puolestaan mukautuvampia.