Ylämäissä lisääntynyt hengästyminen – Mistä tietää, ettei se kerro mistään vakavasta terveysongelmasta?

Jaa artikkeli
hengästyminen
Hengästymisen kuuluu tuntua tutulta ja normaalilta © iStock
Onko hengästyminen ikääntyneelle henkilölle vakavaa? Mistä voi tietää, onko syy keuhkoissa, sydämessä vai vain huonossa kunnossa?

Huonoon kuntoon tai ikääntymiseen liittyvä hengästyminen on luonteeltaan tutun oloinen eikä tunnu tukehduttavalta. Sairauteen liittyvä ilman loppumisen tunne on usein epämukava ja ahdistava.

Uusi äkillisesti ilmaantunut tai vaikeutunut ja etenevä oire viittaa sairauteen, sillä kunto ei huonone yhtäkkiä. Jos on muuten suhteellisen terve, pelkän huonon kunnon vuoksi ei ainakaan lievässä ylämäessä joudu normaalisti pysähtelemään.

Jos taustalla on paljon sydänsairauden vaaratekijöitä, kuten korkea kolesteroli, korkea verenpaine tai diabetes, on sydänsairaus oireen taustalla todennäköisempi kuin täysin terveellä.

Pitkään tupakoineella kyseessä voi olla sekä keuhkosairaus että sydänsairaus. Hengästymiseen liittyvä rintakipu, pahoinvointi, rytmihäiriötuntemus, rahiseva uloshengitys ja kylmänhikisyys viittaavat sydänsairauteen, hengityksen vinkuminen taas keuhkosairauteen. Hengästymisen syynä voi olla myös jokin muu sairaus, kuten anemia.

Jos olo on kovin huono, mene lääkäriin

Jos hengästyminen tuntuu tutulta ja muuttumattomalta, muita oireita ei ole ja vointi on esimerkiksi ylämäen nousun jälkeen muuten mukava, ei vakavasta sairaudesta varmaankaan ole kyse.

Jos sen sijaan oire on uusi ja ahdistava, se on ilmaantunut tai vaikeutunut suhteellisen nopeasti ja olo on kehno kävelylenkin jälkeenkin, on asiaa syytä tutkia tarkemmin.

Lääkärin haastattelu ja potilaan huolellinen tutkiminen, sydänfilmi, muutama laboratoriokoe ja tarvittaessa rasituskoe varmistavat oireen aiheuttajan. Terveyden kannalta hengästyttävä liikunta on erityisen hyödyllistä ja sitä on tärkeää voida jatkaa ilman huolta sairaudesta.

Kotilääkäri vastaa -palstalla vastaa Pasi Lehto.

Kotilääkäri vastaa -palstalla vastaa Pasi Lehto.

Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 6/21.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X