Elokuva-arvio: Villit gangsterit -musikaalissa on kieltolain aikaan sijoittuvaa nostalgista ironiaa
Alan Parkerin komediallinen gangsterimusikaali sijoittuu 1920-luvun Yhdysvaltoihin, kieltolain aikoihin.
Vuonna 1976 14 vuotta täyttänyt Jodie Foster nähtiin Villien gangsterien lisäksi myös Martin Scorsesen Taksikuskissa.
Näyttelijöistä yksikään ei ole seitsemäätoista vanhempi. Konepistoolit ampuvat luotien asemasta kermavaahtoa, autot kulkevat polkemalla.
Miten kuvata valtaa ja väkivaltaa, rakkautta ja intohimoa, kun aikuisia esittäviä lapsinäyttelijöitä on vaikea mieltää ilmentämään esimerkiksi seksiä? Silti lasten ääninä laulaa aikuinen musiikintekijä Paul Williams.
Villit gangsterit on kummajaiskuriositeetti, jonka tekemistä varmaan mietittäisiin tänä päivänä vielä kerran. Huomio kiinnittyy, ehkä muun kustannuksella, nuoriin näyttelijöihin. Jo läpimurtonsa tehneen lapsitähden Jodie Fosterin osaaminen salakapakan gangsteriheilana erottuu, ja ura jatkuu yhä komeana. Nimiosan Scott Baio siirtyi Onnen päivät -sarjaan, mutta varsinaisia tähtinäyttelijöitä ei elokuva synnyttänyt.
Lasten roolileikittelyn ohella kannattanee keskittyä tyylin ja tunnelman, aiheen ja kerronnan, nostalgiseen ironiaan. Ovatko aikuistenkin gangsterielokuvat sittenkin lapsellisia?
***
Villit gangsterit, lauantai 15.4., klo 21.00, Teema & Fem