Jari Tervo on saanut huomion Suomen historiaa käsittelevistä tv-sarjoista: ”Eihän sille mitään mahda”, sanoo sarjat käsikirjoittanut Marjo Vilkko
Kun Suomi muuttui -tv-sarja kertoo maamme lähihistoriasta. Isot linjaukset ovat Marjo Vilkon tekemiä, mutta Tervo on tuonut mukaan omia näkökulmiaan.
Marjo Vilkko on käsikirjoittanut Kun Suomi muuttui – levottomat ajat 1961– 1981 -sarjan.
Toimittaja Jari Tervo pitelee pientä valkoista todistusaineistoa kädessään. Levottomuus alkoi e-pilleristä. Se mullisti naisen aseman työelämässä ja avioliitossa. Pian historiasarjan Kun Suomi muuttui – levottomat ajat 1961–1981 alkuteksteissä kerrotaan tärkeimmät tekijät.
Jotain on muuttunut. Planssissa lukee käsikirjoittaja Marjo Vilkko vasemmalla ja Tervo vieressä.
Aiemmissa menestyssarjoissa Vilkon nimi vilahti muun ryhmän seassa. Vuonna 2017 kansa katsoi Kekkosta, 2019 Koivistoa.
Kuuluisalla ruutukasvolla myyminen ei käsikirjoittajaa häiritse.
”Eihän sille mitään mahda”, Marjo Vilkko sanoo puhelimessa.
”Jos siinä on Jari Tervo, niin sitten ihan varmasti kirjoittamani sarjat saavat hyvät katsojaluvut. Vaikka ovat ne saaneet ilman Jari Tervoakin.”
Isot linjaukset ovat olleet Vilkon tekemiä, mutta Tervo on tuonut mukaan aina näkökulmiaan. Merkittävä rooli on myös tuottaja-ohjaaja Antti Seppäsellä. Nyt ensimmäistä kertaa Vilkko kirjoitti myös juonnot valmiiksi ja Tervo muokkasi niitä omaan suuhunsa.
Kekkosen luontosuhde
Päähenkilönä on jälleen kerran Suomi Finland, kuten tekijäjoukon edellisessä tuotannossa Kylmän sodan Suomi.
Tulevaisuususkoiset vuosikymmenet ponnistivat teknologian kehityksestä ja vanhan purkamisesta. Tilalle saatiin paljon betonia, autoja ja seksuaalista vapautumista.
”Minä vähän pelkäsin, että tästä tulee boomeri nostalgiasarja, mutta erehdyin pahan kerran”, Vilkko sanoo.
Vilkko on valinnut aiheita, kuten kysymyksiä vähemmistöistä, jotka voisivat herätellä myös alle nelikymppistä katsojaa.
Löytyi myös yllätyksiä: esimerkiksi se, että Kekkonen piti luonnon saastumista suurempana uhkana ihmiskunnalle kuin atomipommia.
Vilkko ajatteli aluksi, että Suomessa oltiin puoli vuosikymmentä sitten naiiveja ja nurkkakuntaisia.
”Oltiin sitäkin, mutta käy myös selvästi ilmi, miten valveutuneita ihmiset olivat mielipidekirjoituksia myöten.”
Ymmärretäänkö Suomessa menneisyyttä?
Vilkon ura televisiossa alkoi vuosikymmen sitten. Historiasta valmistunut freelance-kirjoittaja tuli ”juuri ja juuri” toimeen lehtitöillä.
Tuotantoyhtiö Intervisiota vetänyt opiskelukaveri Antti Seppänen pyysi mukaan Suomi on ruotsalainen -sarjaan. Ohjelma opetti tv-työhön, ja siitä napsahti tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Sen sai myös Vilkon tietokirja aiheesta.
Televisiosta tuli Vilkolle leipätyö, mutta kirjoittajana hänen intohimonsa on suunnattu kirjoihin. Vuoden 2018 esikoisromaani Vilpitön sydän käsitteli polyamoriaa.
Seuraava projekti Intervisiolle alkaa taas vuoden alussa. Sarja ei käsittele aikaa 1980-luvusta eteenpäin, mutta sellainen on käsikirjoittajan toiveissa.
Hän asuu Helsingissä ja Italian Bolognassa, jonne on vienyt puolison, taloustieteilijä Niko Jaakkolan työ. Suomi on käsikirjoittamisen takia silti jatkuvasti mielessä.
”Joskus tuntuu, että ehkä vähän liikaakin.”
Hänestä Suomessa ei aina ymmärretä menneisyyttä.
”Tavallaan ollaan kiinnostuneita lähihistoriasta, mutta se on nostalgian värjäämää. Väritettyjen mustavalkokuvien ihastelemista.”
Tärkeintä olisi muistaa, että vaikka historia vaikuttaisi toistavan itseään, tarkemmin tarkasteltuna usein näkee, että asioilla on aivan erilaiset taustat kuin nyt.
Kun Suomi muuttui – levottomat ajat 1961–1981, keskiviikko 27.12. klo. 20.00, TV1